Loimaa/Sarka-museo
– Ehdotamme selvitettäväksi, kannattaako kaupungin sivistystoimen kokonaisuuden kannalta ottaa Loimaan lukio takaisin kaupungin omaksi toiminnaksi. Lukio on aiemmin siirretty Novidalle oletuksella, että valtio pakottaa karsimaan pieniä keskiasteen yksiköitä. Näin ei kuitenkaan ole käynyt, Pasi Markula (Meidän Loimaa, ML) esitti hänen ja usean muun valtuutetun allekirjoittamassa valtuustoaloitteessa.
Aloitteessa muistutetaan, että kaupunkien omat lukiot ovat jatkaneet muilla Novida-paikkakunnilla Liedossa ja Uudessakaupungissa.
– Naapurikunnissa Koskella ja Punkalaitumella omat lukiot tuottavat myös hyviä tuloksia, Pasi Markula totesi ja pohti, että Novidan Loimaan lukiosta kaupungille maksettavaksi tulevat kustannukset eivät ole erityisen edulliset, mutta opetuksen taso ja kirjoitusten tulokset eivät ilmeisesti silti ole kovin hyviä.
Kaupungin omana toimintana esimerkiksi sijaisuudet ja varsinkin mahdolliset sivistyksen tilajärjestelyt voisivat aloitteen mukaan olla helpompia optimoida.
Loimaan kaupunginvaltuusto käy aloitteista nykyään lähetekeskustelun samassa valtuuston kokouksessa, jossa aloitteet esitetään, ja aloite saikin aikaan runsaasti keskustelua.
Novidan hallituksen puheenjohtaja Heikki Vainio (kesk) totesi, että kymmenen vuotta sitten oli näköpiirissä, että pienet lukiot ajetaan alas, mutta enää valtio ei toimenpiteillään aja yhdistämisiä.
Hän ei nähnyt, että palauttaminen kaupungin omaksi toiminnaksi toisi säästöjä.
– Loimaan kustannettavaksi tulevat vain valtionosuuden ylittävät kustannukset, joten samat kustannukset siitä tulisivat kaupungille.
Heikki Vainio totesi, että markkinoinnissa on parantamisen varaa ja viestitti, että sen lisäämisestä on Novidassa jo puhuttu.
– Sitä pitää lukion itsekin lisätä, hän sanoi ja vertasi, että esimerkiksi Kosken lukio on valtavasti viestinyt esimerkiksi Ypäjän suuntaan opiskelumahdollisuuksista.
Marke Tissari (sd.) sanoi, että kaupungin on tärkeä miettiä, mitä palveluja sillä on, mutta toivoi myös, että toimivia yhteistyörakenteita ei rikottaisi.
Matti Ylitalo (ML) oli selvittänyt tilastoja lukioiden tasosta. Tietoja löytyy esimerkiksi lukioista, joissa on opintomenestys maakunnan kärkikymmenikössä ja lukioista, joissa opiskelijat ovat nostaneet tasoaan eniten siitä, millä he ovat lukioon tulleet.
– Mikä on Loimaan sijoitus, sitä ei löytynyt.
Asian selvittäminen sai tukea myös Vasemmistoliiton ryhmältä.
– Tasoa täytyy vertailla samankokoisten lukioiden kanssa, Maarit Koivisto (vas) sanoi, ja arveli, että pienissä lukioissa panostetaan lopettamisuhan alla toimintaan yli muiden.
Timo Lahtinen (PS ja sit) arveli, että Loimaalla lukiossa on paljon kaksoistutkintoa suorittavia, jolloin opinnoissa on paljon enemmän haastetta.
Maarit Koiviston, Vasemmistoliiton ryhmän ja Meidän Loimaan valtuutettujen allekirjoittama aloite esitti, että Loimaan kaupunki käynnistäisi yhdessä Varsinais-Suomen hyvinvointialueen kanssa projektin, jonka tavoitteena olisi laatia yhdessä toimintasuunnitelma varhaiskasvatuksessa olevien lasten infektiosairastavuuden vähentämiseksi.
Aloitteesssa todetaan, että lasten yleisin infektio on virusperäinen ylähengitystieinfektio eli flunssa, joita imeväis- ja leikki-ikäinen lapsi sairastaa noin 5–10 kertaa vuodessa. Näiden lisäksi myös suolisto- ja ihoinfektiot aiheuttavat sairastumisia tässä ikäryhmässä.
– Vaikka onkin yleisesti tunnistettu tosiasia, että pikkulapset sairastavat paljon, se ei tarkoita, etteikö sairastavuutta tässä ikäryhmässä olisi mahdollista oikein kohdennetuilla torjuntatoimilla vähentää. Nämä toimet ovat täysin arkisia henkilöhygieniaan, siivoukseen ja ruokahuoltoon liittyviä perusasioita, joiden toteutuminen vaatii oikeaa tietoa ja suunnitelmallisuutta, ei suuria rahallisia panostuksia.
Maarit Koivisto huomautti, että Suomessa ja Loimaalla suuri osa lapsista osallistuu kodin ulkopuoliseen varhaiskasvatukseen ja varhaiskasvatus on olennaisessa roolissa infektioiden leviämisen ja myös niiden torjunnassa.
– Lasten sairastamat ja levittämät virusinfektiot jälkitauteineen aiheuttavat paitsi inhimillistä kärsimystä myös rahallisia menetyksiä lasten vanhempien työpoissaolojen muodossa. Myös Loimaan kaupunki työnantajana hyötyisi, jos pienten lasten sairastumisesta johtuvia huoltajien poissaoloja ja lasten huoltajien omia sairaspoissaoloja saataisiin vähennettyä.
Matti Ylitalo kiitteli aloitteen olevan hyvä avaus ja kertoi uutisesta, jonka mukaan esimerkiksi eräässä kokeilussa oli saatu vähennettyä infektioita 30 prosenttia, kun oli parannettu ilmanlaatua ilmanpuhdistajilla.
Hän muistutti, että ei ole pelkästään kyse siitä, ”ovatko ipanat kipeitä vai eivät”, ja toi esiin myös sairastamisen kustannukset työpaikoilla ja työnantajille.
– Ehdotamme, että selvitetään mahdollisuutta tarjota kiinteistöjen omistajille huonokuntoisten ja tarpeettomien rakennusten purkamiseen ”porkkanarahaa”. Pienelläkin tuella ehkä saataisiin taajamien ja maaseudun ilmettä parannettua. Nykyisellään käyttämättömiä ja käytännössä hylättyjä rakennuksia on maisemaa rumentamassa melko paljon, Turkka Lemisen ja muiden Meidän Loimaan -valtuutettujen allekirjoittamassa aloitteessa todetaan. Osa näistä voi olla satunnaisille seikkailijoille myös vaarallisia.
Siinä ehdotetaan, että kaupunki voisi erillisestä hakemuksesta myöntää vaikka 200–1000 euron purkuavustuksia.
– Tällä saisi ainakin jätemaksut hoidettua. Hankkeiden pitää olla suunniteltuja ja maksatuksen voisi hoitaa lopputarkastusta vastaan.
Kokonaisuudessaan tukipotti voisi olla aloitteen mukaan 15000–20000 euroa.
– Kiinteistöjen ja rakennusten kunto on tietysti omistajan vastuulla. Eduksi saattaisi kuitenkin olla, että raivaustoiminta saisi ainakin paikallista julkisuutta. Ehkäpä syntyisi vähän painetta naapurienkin toimesta.