Ei se yllätyksenä tullut. Ei voinut tulla, kenellekään.
Lasten ja nuorten oppimistuloksia mittaavassa Pisa-tutkimuksessa suomalaiskoululaisten tulokset olivat entisestään huonontuneet. Valtaosassa maailman maista toki edelleen itkettäisiin ilosta, jos sikäläiset oppilaat saavuttaisivat samanlaisia tuloksia kuin suomalaislapset edelleen.
Mutta kun kärjestä ja osin jopa mitalipaikoilta on kansainvälisessä vertailussa pudottu, koko maa menee sekaisin.
Muutamaksi päiväksi ainakin.
Kunnes tulevat tulokset Move-mittauksista, joista näkyy, että yli kolmanneksella suomalaislapsista on niin huono fyysinen kunto, että se on mahdollisesti heidän terveyttään ja hyvinvointiaan kuluttavalla tai haittaavalla tasolla. Osassa maata osuus on vielä isompi, lähes puolet ( Yle ).
Toki pitää nostaa esiin, että näyttää siltä, että toimintakyvyn pitkään jatkunut lasku on saatu taitettua, ja pojilla parannusta on usealla osa-alueella.
Kriisitietoisuus oppimisen ja fyysisen toimintakyvyn suhteen ei vielä riitä, pitää myös toimia.
Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija kohautti alkuviikolla, kun hän suositteli varautumisen hengessä reserviläisille kunnon kohotusta (Yle).
Kyllä meillä kaikilla on mietinnän paikka siinä, miten hoidamme jaksamistamme, tuemme oppimiskykyämme ja tsemppaamme itseämme ja toisiamme liikkumisessa. Mitä pitää muuttaa?