Taajamajunaliikenne halutaan käyntiin jo tällä vuosikymmenellä

0
Loimaa on mukana taajamajunaliikennetyöryhmässä, jonka tavoitteena on ajaa kaukojunaliikennettä täydentävää taajamajunaliikennettä välille Turku–Toijala–Tampere. Liikennöinti halutaan käyntiin jo 2020-luvun aikana. (Kuva: LL / arkisto)

LOIMAAN SEUTU Turku–Toijala–Tampere-yhteysvälin kunnat ja maakuntien liitot ovat lähteneet ajamaan voimakkaasti kaukojunaliikennettä täydentävää taajamajunaliikennettä. Tähtäimessä on saada liikennöinti käyntiin jo 2020-luvun aikana.

Taajamajunaliikennetyöryhmän puheenjohtajana toimiva Loimaan kaupungin kehittämisjohtaja Paavo Laaksonen sanoo Loimaan olevan hankkeessa tiiviisti mukana.

– Loimaata ajatellen sillä olisi iso merkitys, kun yritykset ja työntekijät miettivät sijoittumistaan. Taajamajuna toisi paljon lisämahdollisuuksia kaupungille, Laaksonen pohtii.

Ilman valtion tukea hanke ei kuitenkaan onnistu. Suurin taloudellinen kustannus tulee liikennöinnistä. Laaksonen sanoo, että alustavan selvitystyön mukaan kustannukset olisivat Väyläviraston käyttämillä kustannustiedoilla noin 7,7 miljoonaa euroa vuodessa ja Hsl:n kustannustiedoilla summa jäisi vuositasolla 7,3 miljoonaan euroon.

– Lipputuloilla kustannuksista arvioidaan katettavan noin puolet. Loppu olisi valtion ja kuntien subventiota eli julkista tukea.

SELVITYSTEN mukaan yhteysvälin käynnistäminen ei vaatisi mittavia investointeja. Alustavassa suunnitelmassa taajamajuna pysähtyisi nykyisillä kaukojunaliikenteen asemilla Turussa, Loimaalla, Humppilassa, Toijalassa ja Tampereella. Lisäksi Turun ja Toijalan välille kaavaillaan ensi vaiheessa viittä uutta seisaketta Jäkärlään, Lietoon, Auraan, Kyröön ja Urjalaan.

– Myöhemmässä vaiheessa toivomme, että junat saadaan pysähtymään myös Mellilässä, Laaksonen esittää.

Uusien asemapaikkojen rakentamiskustannukset vaihtelevat 1–2,7 miljoonan euron välillä. Kaavalliset valmiudet asemien ympäristössä ovat pääasiassa hyvät.

Ennen uusien seisakkeiden toteuttamista tai liikenteen hankkimista tarvitaan kuitenkin hankearvio ja ratasuunnitelma.

– Näissä kaikissa valtiolla on merkittävä rooli.

Taajamajunaliikennetyöryhmän tiedotteessa sanotaan hankkeen eteenpäin viemisen edellyttävän radanvarren kunnilta vahvaa sitoutumista ja erityisesti poliittisia päätöksiä. Työryhmä odottaa kuntien päättäjien keskustelevan siitä, miten hyödyt ja arvioidut kustannukset suhteutuvat niiden omiin tulevaisuuden suunnitelmiin.

Loimaalla asiasta päätettiin maanantaisessa kaupunginhallituksen kokouksessa.

– Poliittinen sitoutuminen hankkeeseen on viesti valtion suuntaan, että kunta on valmis olemaan mukana valmisteluissa.

AJOAIKATAULUISSA on vaihtoehtoisia toteutustapoja Laaksosen mukaan kaksi. Niistä selkeämpi olisi tunnin välein molempiin suuntiin kulkeva taajamajunaliikenne. VR:n vuonna 2026 käyttöön tulevalla uudella lähijunakalustolla matka-aika ei kasvaisi Turku–Tampere-välillä kuin viisi minuuttia, vaikka pysähdyksiä olisi enemmän. Tasainen tunnin vuoroväli vaatii kuitenkin pätkän uutta ohitusraidetta Humppilan ja Urjalan välille.

Jos taas uutta ohitusraidepätkää ei saada, taajamajunilla ajettaisiin kaukojunavuorojen välissä.

– Silloin aikatauluja ei saataisi sovitettua tasan tunnin välein, vaan joskus olisi pidempi ja joskus lyhyempi väli.