Väki vähenee, mitä tehdään?

0
Matti Alanko sai kultaisen Kuntaliiton ansiomerkin, Markku Saastamoinen hopeisen ja Jouko Käkönen kultaisen ansiomerkin.

– Ei tuskatta tullut, kunnanhallituksen puheenjohtaja Matti Alanko (kesk.) kuvasi Ypäjän ensi vuoden talousarvion laatimista.

Ypäjä tavoittelee ensi vuodeksi 20 100 euron ylijäämää ja Matti Alanko miettikin, että kauheasti se ei anna varaa kuluvan vuoden aikana tulleiden lisämäärärahatarpeiden kaltaisiin yllätyksiin.

– Ehkä valtuustonkin olisi hyvä käydä laajemmin lähetekeskustelua asioista, kun ajat vähän tiukkenevat.

Hänen mielestään olisi hyvä päästä kuntien joukossa erottautumaan ja näkee, että yksi asia oli jo se, että veroprosenttia ei lähdetty nostamaan.

– Positiivista uutista lapsiperheille pitäisi miettiä, hän toivoi ja korosti sitä, miten tärkeää on, että sivistystoimi pyörii kunnassa hyvin.

Valtuusto hyväksyi budjetin, ja kävi jo keskustelua tulevista vuosista.

– Väkiluku laskee, neljä lasta on syntynyt tänä vuonna. Väestön ikäpyramidi on sellainen, että vanhuksia on paljon ja työväestö lähtee. Kuka niitä veroja enää kohta maksaa, Matti Syrjälä (vas.) huomautti.

Hänen mielestään pitäisi isommalla pohjalla ja laajemmilla hartioilla ryhtyä miettimään, miten kuntaan saataisiin lisää väkeä. Asukkaita oli viime vuoden lopussa 2236.

Näkymistä kertoi myös sivistys- ja hyvinvointijohtaja Sini Lilja .

– Nyt Ypäjällä on esi- ja perusopetuksessa vähän reilu 200 lasta. Kun katsotaan syksyä 2028, ollaankin 150:ssä. Käytännössä neljäsosa lapsimäärästä vähenee. Se tulee totta kai aiheuttamaan haasteita ihan peruspalveluiden järjestämisessä, hän evästi valtuustoa.

Esimerkiksi opettajien saaminen ja ryhmien saaminen täyteen tulee haastavammaksi.

Markku Leppälahti (kesk.) kertoi, että esillä on ollut ideoita, että lapsiperheitä ja kuntaan muuttaneita pitäisi jotenkin huomioida.

– Se ei olisi välttämättä rahallisena panostuksena suuri. Koitetaan keksiä jotain uutta, sidosryhmiähän ja osaamista on ja apua saadaan, hän sanoi ja muisteli, miten kunnan tempaus jakaa liukuesteet kenkiin kuntalaisille uutisoitiin BBC:tä myöden ja miten Suomen presidenttien ypäjäläiset hevoset ovat saaneet huomiota.

Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jari Hepomaa (kok.) totesi, että Ypäjä ei ole yksin. Väestökehitys on samanlainen muuallakin Suomen kunnissa.

Hän intoutui heittämään palloa vetovoimasta myös hyvinvointialue OmaHämeelle.

– Melkein jokainen hyvinvointialue tällä hetkellä lakkauttaa palveluja. Miksei Kanta-Häme voisi erottautua sillä, että se ainoana alueena järjestäisi kaikki palvelut lähellä? Se toisi boostia koko alueelle ja helpottaisi pieneen kuntaan muuttamista.

Investoinneissa on kunnanjohtaja Tatu Ujulan mukaan moniulotteisesti mietitty sitä, mihin suuntaan Ypäjää halutaan kehittää tulevina vuosina.

1,6 miljoonan euron listassa on varavoimalaitteiston hankintaa, torialueen kunnostusta, sähköautojen latauspisteitä ja esimerkiksi moottorikelkkojen hankintaa liikuntapaikkojen talvikunnostukseen.

Pertunmäen ulkokuntosalille on tulossa lisää laitteita ja tekonurmea sekä tasapaino- ja kiipeilyalue. Nuorisotilan on tarkoitus muuttaa entisen Siwan tiloihin.

Vesi- ja viemäriverkostoa saneerataan ja täydennetään yksistään ensi vuonna 250 000 eurolla ja kaavteiden parantamiseenkin on varattu 100 000 euroa.

Yksi isoimmista investoinneista on palvelukeskuksen hoivaosaston muuttaminen asumisyksiköksi.

– Sillä tavoitellaan yhteisöllistä asumista, eli ihmiset voisivat asua yhteisönä keskenään ja saada asumiseen tarvittavaa tukea mahdollisimman läheltä.

Hänen mielestään hanke osoittaa, että kunta on itsekin valmis satsaamaan hankkeisiin, joissa toimitaan niin kuin se odottaa ja vaatii muilta – toteuttamaan palvelut lähellä.

– Toivottavasti tämäkin investointi osoittaa hyvinvointialueelle, että olemme kuntana valmiita sitoutumaan siihen, että palvelut meidän alueella pysyvät.

Matti Syrjälä kysyi, että kuka palveluita keskuksessa sitten tuottaa, kun hyvinvointialue ei niihin ole tulossa.

– Tiloihin tulee asuntoja, joita kunta vuokraa, ja kukin asukas hankkii sen palvelun, mitä hoiva ja huolenpito vaatii, tekninen johtaja Jouko Käkönen selvitti.

Palvelut voivat hänen mukaansa tarkoittaa kotipalvelun palveluita, ruoka- ja vaatehuolto ja esimerkiksi hygieniatoimintoja.