LOIMAA/HIRVIKOSKI – Niin kauan kuin Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan kestää.
Niin kauan Sviatoslav Parshikov ja Nikita Golozubov tovereineen aikovat osoittaa mieltään sotaa vastaan.
Näin he ovat tehneet Suomeen saapumisestaan lähtien joka kuun 24. päivä – ottaneet itse tehdyt kyltit mukaansa ja lähteneet osoittamaan mieltä sodan alkamisen päivänä. Loimaa sotaa vastaan -ryhmä on tuonut viestiään esiin niin torilla kuin kauppojen pihoilla.
– Autoista näytetään meille peukkua, he kertovat ja sanovat ihmisten tulevan myös kertomaan, miten hekin haluavat sodan loppuvan ja miten hekin tukevat Ukrainaa.
Se on monet juttelemaan tulleet vähän yllättänyt, kun heille on selvinnyt, että mielenosoittajat ovatkin venäläisiä.
– Emme halua sotaa, miehet sanovat.
Nikita Golozubov hakee hetken sanaa, millä hän kuvaisi Venäjän hyökkäystä.
Sormet käyvät puhelimen näppäimillä, kun käännösohjelman avulla maistellaan sanoja.
– Meaningless, hän pohtii.
Tarkoitukseton, järjetön, turha.
Hän tuli Suomeen, koska jokainen mies voidaan lähettää sotaan Venäjällä.
– En halua ottaa osaa sotarikoksiin. En halua olla tällaisen hallinnon puolella. En halua taistella ukrainalaisia vastaan, hän luettelee.
Hän opiskeli kotimaassaan matkailua yliopistossa ja työskenteli musiikkikaupassa.
– Se oli hyvä työpaikka, musiikkia intohimoisesti harrastava mies kertoo.
Hänen instrumenttinsa on sähkökitara ja omin musiikinlaji on metallimusiikki. Hän on julkaissut juuri oman kappaleensa Spotifyssa ja siitä on julkaistu myös Hirvikosken metsissä kuvattu video Existential Dead – Cold Hands.
– Vanhempani eivät tykänneet lähdöstäni. Nyt he jo paremmin ymmärtävät, mutta ovat edelleen eri mieltä kanssani.
– Soitin äidilleni vasta Vantaalta vastaanottokeskuksesta. Hän oli lähdöstäni yllättynyt ja shokissa, Sviatoslav Parshikov kertoo tulostaan Suomeen.
Hän on kaupungistumisen tutkija ja ennen sotaa hän työskenteli yksityisen henkilön omistamassa kirjastossa Pietarissa.
– Jos valtio yritti sanoa, mitä siellä tulisi tehdä, omistaja sanoi, että ei käy. Elämä oli vapaampaa kuin muualla.
Hän luennoi, veti työpajoja ja oli mukana erilaisissa projekteissa. Kazan Caprom -kirjansa neuvostoajan jälkeisestä, kapitalistisen romantiikan tyylisuunnan arkkitehtuurista Kazanissa hän sai valmiiksi ennen lähtöään, mutta painosta se tuli vasta, kun hän oli jo Suomessa.
Se kaivetaan repusta nähtäväksi. Niin iso aarre ystävän hänelle Venäjältä kuljettama teos on, että se on pakattu kirkkaaseen sellofaanipakkaukseen, joka varovasti avataan pakkausveitsellä. Kirja on ladattavissa netistä täältä.
Venäjällä valtio luokittelisi hänet ekstremistiksi, ääriliikkeen kannattajaksi.
Näitä ekstremisteiksi leimattuja on pidätetty ja heitetty vankilaan kasapäin todellakin mitä pienimmistä syistä, miehet sanovat. Käytännössä ääriliikkeen kannattajiksi väitetään kaikkia, jotka ovat eri mieltä asioista kuin maan hallinto.
– Jos kantaa julistetta, on ekstremisti. Jos on mukana sateenkaarilippu, on ekstremisti. Kaikki on kiellettyä, Sviatoslav Parshikov huokaa ja sanoo, että valtio on myös jo pitkään ajanut homofobiaa ja toimet homoseksuaaleja kohtaan ovat koko ajan kiristyneet.
Hänelle homoseksuaalina elämä sellaisessa maassa on mahdoton.
Sviatoslav Parshikov soittaa joka viikko äidilleen, mutta ei osaa sanoa miten moni Venäjällä ymmärtää, miksi ihmisiä pakenee maasta.
Moni perhe on samassa tilanteessa kuin heidän perheensä.
– Perheissä voi vaikka äiti kannattaa Putinia, isä vastustaa sotaa ja lapset olla vaikka Alexyi Navalnyin puolella.
Perheet ovat kyselleet, koska he tulevat takaisin Venäjälle.
– Ei koskaan, Nikita Golozugov sanoo, mutta tarkentaa, että ainakin ensin pitäisi tulla vapaus ihmisille ja uusi hallitus.
He uskovat, että näin voi käydäkin, mutta se voi viedä vuosia, jopa vuosikymmeniä.
Mielipiteitä voi ilmaista vain omassa keittiössä – jos sielläkään.
– On todella vaarallista olla esimerkiksi sotaa vastaan, mutta vastustusta on. Koko ajan ihmiset tekevät pieniä tekoja ja siksi muutos tapahtuu hitaasti.
– Tarvitaan enemmän vastustusta ja johtajia, mutta monet ovat vankilassa.
Vapaa media on kadonnut Venäjältä, koska valtio on rajoittanut toimittajien mahdollisuuksia tehdä työtään.
– Hallinto kiristää jo kuuluisiakin ihmisiä sanomalla, että teet mitä haluamme tai otamme pois omaisuutesi.
Venäläisessä sosiaalisen median kanava VKontaktessa on kova valtion kontrolli.
– Jos kertoo jotakin hallinnon vastaista tai vaikka sodasta, suljetaan ulos.
24. helmikuuta 2022 alkaneen sodan vastaisia mielenosoituksia he järjestävät Suomessa ryhmänsä kanssa monesta syystä.
– Yksistään jo siitäkin syystä, että voimme. Olen iloinen, että Suomessa saan kertoa mielipiteeni vapaasti. Venäjällä emme voisi osoittaa mieltämme, Sviatoslav Parshikov toteaa.
Niin, ovat mielenosoittajat saaneet myös haukkuja. Juuri vuoden lopussa he olivat Tampereella sikäläisen sodanvastaisia mielenosoituksia järjestävän ryhmän tapahtumassa ja vähän iäkkäämpi venäläisnainen oli tullut sättimään heitä.
Nikita Golozubovin ilme tiukkenee, kun hän puhuu näistä tapauksista.
– Kysyn heiltä aina, että miksi he sitten asuvat Euroopassa, jos he tykkäävät Putinista ja tämän hallinnosta.
– Jos tykkäätte Putinista, menkää Venäjälle, tähän saakka ystävällisesti hymyillyt Sviatoslav Parshikov lisää vakavana.
Heiltä ei riitä ymmärrystä poliitikoille, jotka eivät tukisi Ukrainaa. Näitä poliitikkoja he tietävät löytyvän Euroopastakin, esimerkiksi Unkarista.
– Osaa heistä tukee Putin, he sanovat.
Suomen hallituksen toimiin he ovat tyytyväisiä, koska Suomi on auttanut Ukrainan armeijaa ja toimittanut apua varusteista lähtien.
Loimaan seudulla paikalliset tukevat hyvin ja SPR ja Loimaan evankelinen kansanopisto tekevät heidän mielestään hyvää työtä ukrainalaisten ja Ukrainan hyväksi.
– Ehkä rahaa voisi vielä enemmän lahjoittaa, ainakin varakkaat bisneshenkilöt.
Tärkeintä on, että jokainen yrittäisi tehdä jotakin.
– Sodan pitää loppua, he vetoavat ja sanovat, että koko maailman pitää yhdessä pysäyttää Venäjä.
Nyt.
– Se ei voi odottaa.
He ovat varmoja siitä, että Venäjä ei itse tule vapaaehtoisesti pysähtymään ja kaivavat netistä Putinin sanat, että Venäjällä ei ole rajoja. Putin on selittänyt, että se puolustaa venäläisiä missä tahansa maailmassa.
– Venäjä ei pysähdy. Emmekä voi tietää, mikä maa on vuorossa Ukrainan jälkeen.