Loimaa/Heimolinna Helmikuu on alkamassa laajoilla poliittisilla lakoilla, kun useat SAK:n ja STTK:n ammattiliitot vastustavat Petteri Orpon hallituksen työelämäuudistuksia sekä sosiaaliturvaleikkauksia.
Lauantaina Loimaalla vieraillut työministeri Arto Satonen (kok.) pitää lakkoja ylimitoitettuina ja näkee neuvottelujen jatkamisen vaikeana.
– Kyllähän se tällä hetkellä tietysti näyttää vähän hankalalta, kun tässä on aika mittavia lakkoja varsinkin SAK:n puolelta tullut, Satonen kommentoi, ja lisää, että mikäli neuvottelut eivät tuota hedelmää, niin hallitus vie uudistukset läpi hallitusohjelman mukaisesti.
Satonen kertoo ammattiliittojen keskusjärjestöjen suhtautuneen erilaisesti lakiuudistuksiin. Nyt tapetilla olevat vientivetoista palkkamallia koskevat neuvottelut järjestöjen kanssa käynnistyivät vakavassa hengessä marraskuussa, mutta loppuivat SAK:n irtaannuttua niistä.
– Hallituksen olisi pitänyt muuttaa lakiesityksiä liittyen työrauhaan, paikalliseen sopimiseen ja työttömyysturvaan, jotta SAK olisi jatkanut neuvotteluja. Heillä ei sinänsä ollut mitään sitä vastaan, että esimerkiksi tätä vientivetoista palkkamallia olisi viety eteenpäin.
Mainittujen kolmen kohdan muuttaminen ei Satosen mukaan tullut kysymykseen, koska keskeisiä osia hallitusohjelmassa.
– Totta kai niissäkin yksityiskohtia vielä hiotaan, mutta jos SAK on sitä mieltä, ettei nykyisiä lakeja voi muuttaa lainkaan, niin sitä mahdollisuutta ei ole.
Työministeri myöntää, että työlainsäädännön uudistuksissa viisaria on siirretty hieman yrittäjiä suosivaksi, mutta kiistää syytökset siitä, että uudistukset olisivat suoraan EK:n kirjaamia. Hallitusohjelman perusajatuksen hän muistuttaa lähteneen kuuden miljardin sopeutustarpeista, joiden sovittiin hallitusneuvotteluissa koostuvan neljän miljardin suorista säästöistä ja kahden miljardin työllisyysuudistuksista.
– Uudistuksilla on tarkoitus vähentää työnantajan riskiä työllistämisessä. Tämä on yksi kiistakysymys, joka on tehty siksi, että Suomessa työnantajayritysten määrä on pudonnut kymmenellä prosentilla viimeisten kahden vuoden aikana. Ja nimenomaan näissä alle 50 hengen yrityksissä, joissa olisi kaikkein suurin potentiaali.
Vastustusta on herättänyt myös irtisanomisperusteen höllentäminen alle 50 työntekijän yrityksissä. Lakiuudistuksen jälkeen irtisanomisperusteeksi riittäisi ”asiallinen syy”, kun tämänhetkisen lainsäädännön mukaan irtisanomissyyn on pitänyt olla asiallinen ja painava; eli työntekijän on pitänyt rikkoa tai laiminlyödä lain tai työsopimuksen velvoitteita vakavasti.
– Jos viiden työntekijän firma tekee virherekrytoinnin, niin se on paljon suurempi juttu, kuin jos se tapahtuu 500 hengen yrityksessä, Satonen korostaa.
– Vähän ihmettelen näitä reaktioita paikalliseen sopimiseen ja työrauhaan liittyen, koska ei nämä ole mitään valtavia liikkeitä.
Satosen mukaan tukilakot ovat jatkossakin laillisia, mutta niiden pitää liittyä työriidan kohteisiin. Eli esimerkiksi UPM:n ja paperiliiton työriitatilanteessa Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto voi pysäyttää Liikenteen UPM:lle, mutta koko satamatoimintaa ei voisi sulkea. Poliittiset lakot rajataan 24 tuntiin nykyisestä 48 tunnista.
– Se mahdollisuus kuitenkin säilyy, kun vaikka Saksassa ja Iso-Britanniassa poliittiset lakot on kielletty kokonaan.
Työttömyysturvan uudistusten osalta ensimmäinen vaihe on mennyt jo eduskunnassa läpi ja toinen vaihe esitellään eduskunnalle helmikuussa. Uudistukset tulevat voimaan vaiheittain, ja Satosen mukaan niiden vaikutusta voidaan arvioida ensi vuoden alussa ja osin vasta hallituskauden loppuvaiheissa.
– Näin isoja uudistuksia tehdessä pitää varmasti joitain asioita muokata, kuten esimerkiksi sote-uudistuksenkin kanssa tehtiin. Mutta en usko, että mitenkään dramaattisesti näitä tullaan muuttamaan, koska nämä ovat koko julkisen talouden kannalta niin valtavia juttuja.
Heimolinnassa työministeri pääsi vastaamaan myös paikallisesti puhuttaviin asioihin Loimaan Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Anne Paljakan haastattelemana. Keskustelussa esiin nousi Loimaalla vallitseva asuntopula, johon Paljakan mukaan voisi saada hieman helpotusta tyhjillään olevien asuntojen saamisesta vuokramarkkinoille.
– Jokainen päättää itse, mitä omilla asunnoillaan tekee, mutta Loimaan tyyppisissä kaupungeissa asuntosijoittamisen idea on vuokraus. Isommissa kaupungeissa asunnoilla on voinut tienata, vaikka ne olisivat tyhjänäkin, Satonen vastasi.