Ehdokkaissa väsymystä ei niinkään näkynyt edes sunnuntaina Alexander Stubbin voittoon päättyneellä toisella kierroksella – hermo piti viimeiseen asti. Myös taustajoukoissa.
On helppo yhtyä jo monen esittämiin kiitoksiin hyvästä kamppailusta.
Että on hienoa asua maassa, jossa on niin luotettava vaalijärjestelmä, että virheet pystytään jäljittämään ja korjaamaan, kuten kävi loimaalaisen Merja Laapotin tapauksessa (LL 13.2.).
Että on hienoa asua maassa, jossa häviöön ei etsitä syytä mediasta, vaalijärjestelmästä tai vaikka väittämällä vaaleja vilpillisiksi.
Voiton avaimet ovat ehdokkailla ja kampanjoilla. Kannattajat pitää saada yksinkertaisesti liikkeelle.
Kaikkien meidän asia on kyllä herätellä nukkuvia kansalaisia.
Äänestämättä jättäminen voi olla välinpitämättömyyttä tai tuntua hyvältä keinolta tulla kuulluksi – kertoa sillä pettymyksestä yhteiskuntaan tai omaan tilanteeseen. Pahinta on, jos se kertoo ulkopuolisuuden kokemuksesta, sillä silloin se kertoo samalla myös siitä, että emme yhteiskuntana ja sen toimintoina tai kanssaihmisinä ole muutenkaan onnistuneet tavoittamaan ja olemaan avuksi näille ihmisille.
Miten kutsumme ja toivotamme tervetulleeksi mukaan kaikki ulkopuolisuutta kokevat?