Valkohäntäpeuran metsästyskausi päättyi helmikuun puolivälissä.
Esimerkiksi Loimaan seudun riistanhoitoyhdistys haki 2 000 lupaa, joista alun perin seuroille jyvitettiin käyttöön 1 755 lupaa. Riistanhoitoyhdistyksen kymmenen seuraa tai seuruetta käytti niistä yhteensä 1 408,5.
Näin kertoo Loimaan seudun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Mikko Tiainen , joka on tyytyväinen seurojen kaatomääriin ja kertoo muutaman seuran ottaneen lisää lupia metsästyskauden aikana.
– Kaikki seurat kaatoivat sen, minkä pystyivät.
Kaikkia seudulle myönnettyjä valkohäntäpeuran kaatolupia ei käytetty metsästyskauden aikana.
Tiainen muistuttaa siitä, että riistanhoitoyhdistysten tapana on hakea lupia pikkuisen enemmän kuin on tarve. Näin vältytään siltä, etteivät luvat lopu seuroilta kesken kauden.
Hänen mukaansa olennaisempaa on suhteuttaa kaatomääriä aiempaan jahtikauteen. Tiainen sanoo, että edelliseen metsästyskauteen 2022–2023 nähden valkohäntäpeurojen kaatomäärä laski 136,5:llä Loimaan seudun riistanhoitoyhdistyksen alueella.
– Peurakanta on laskenut Loimaan alueella.
Alastaron riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Ilari Puisto kertoo heillä olleen yhteensä 1 200 lupaa, joista suurin piirtein puolet eli 606 käytettiin. Alastaron riistanhoitoyhdistyksen muodostavat Alastaron Metsästysseura ja Virttaan Erä-Veikot.
– Yleinen näkemys on se, että peurakanta on laskenut, ei tarvitse kaataa enempää.
Puiston mukaan alueen hirvikanta on säilynyt ennallaan. Yhdistykselle myönnetystä 14 hirvenkaatoluvasta käytettiin lähes 90 prosenttia.
Ypäjän Riistamiehet kaatoi johtokunnan jäsenen Risto Rantasen mukaan kauden aikana 81 uros- ja 136 naaraspeuraa. Aikuisia oli 217 ja vasoja 390. Kaikkinensa 500 luvasta käytettiin 412.
– Vähän jäätiin tavoitteesta, mutta tosi hyvä tulos.
Rantanen muistuttaa, että seudun peurakanta on vähentynyt huomattavasti viimeisen kolmen vuoden aikana.
– Se johtuu pontevasta metsästyksestä, hän arvioi ja sanoo myös sillä olevan vaikutusta, että metsästystä kohdistetaan enemmän naaraisiin.
Oma vaikutuksena peurakantaan voi Rantasen mukaan olla alueella liikuskelevalla parilla susilaumalla.
– Susi metsästää ympäri vuoden.
Rantanen arvioi Ypäjän peurakannan nyt aika sopivaksi. Hän muistaa, kuinka 3–4 vuotta sitten esimerkiksi maanviljelijöiltä tuli palautetta peurojen aiheuttamista vahingoista.
– Nyt tilanne on muuttunut, ei tule valituksia enää.
– Vajaaksi jäi, mutta itse olen tyytyväinen, Oripään Metsästysseuran jahtipäällikkö Lauri Mäkilä summaa päättynyttä kautta ja muistuttaa, että Oripäässä jahtia toteutetaan pienellä porukalla.
Mäkilän mukaan Oripään Metsästysseura käytti myönnetystä 520 kaatoluvasta 362,5.
Hän kertoo, että Oripään alueella valkohäntäpeurakanta on kasvanut viimeiset kolme vuotta, mikä on näkynyt muun muassa kolaritilastoissa ja peurojen viljapelloille aiheuttamissa vahingoissa.
Mäkilä arvioi kannan olevan taitekohdassa.
– Kanta on saatu hallintaan, hän sanoo ja arvelee määrän lähtevän seuraavaksi laskuun.
Metsästyskauden olosuhteita määrittivät marraskuussa alkanut lumipeite ja ainakin yksi pidempi ja ankarampi pakkasjakso.
Mäkilä arvioi pakkasten vaikuttaneen jahtikauteen muun muassa siten, että peurat säästivät energiaansa eivätkä liikkuneet ylimääräisiä. Rantanen arvioi niin ikään peurojen kulkeneen vähemmän upottavassa hangessa ja kokoontuneen isompien metsäalueiden suojiin.
Tiainen sanoo, etteivät peurat välttämättä tulleet ruokintapaikoille niin aktiivisesti kuin aiemmin. Hänen mukaansa peuroja ilmaantui, jos kytiksellä vain jaksoi odotella riittävän pitkään. Tiainen ei moitikaan metsästyskauden olosuhteita, vaan luonnehtii niitä pikemmin hyviksi muun muassa hyvän näkyvyyden ansiosta.