Polttoaineen kulutus vähenee, mutta huoltoasemayrittäjän mukaan syynä ei ole hinta

0
Oripääläinen Huoltoasemayrittäjä Jari Hamppula sanoo polttoaineen kulutuksen laskeneen tasaisesti koronan jälkeen. Hänen mukaansa siihen ovat vaikuttaneet muun muassa lisääntyneet etätyöt ja sähköautot. Sen sijaan polttoaineen hinta ei vaikuta hänen mielestään ihmisten ajamiseen. (Kuva: Sari Holappa)

LOIMAA/ORIPÄÄ Virttaalla asuva Sanna Koski sanoo bensaan kuluvan kuukaudessa toista sataa euroa. Noin kolmen viikon välein tankilla käyvä Koski pitääkin polttoaineeseen menevää rahaa isona kulueränä elämässä.

– Kyllä se joka kerta hiukan kirpaisee, kun käy tankilla.

Työnsä luonteen vuoksi hän ei voi kuitenkaan vähentää ajoja, eikä julkisia liikennevälineitä ole käytettävissä.

– Maaseudun asukkaat kärsivät kalliista polttoaineen hinnasta, koska välimatkat ovat pitkiä eikä julkisia ole käytössä.

Myös Loimaalla asuva Kirsi Yli-Nissilä sanoo, että työn puolesta on pakko päästä liikkeelle. Hän ei juuri vertaile hintoja, vaan tankkaa kauppareissun yhteydessä noin kerran viikossa.

– Säästän mieluummin ajassa kuin hinnassa, hän toteaa ja sanoo kilometrejä kertyvän paljon myös lasten harrastuksiin kuskaamisesta.

Pari kertaa kuussa tankkaava kyröläinen Pekka Tammi ei myöskään näe oikein mahdollisuutta ajojen vähentämisessä.

– Joka kerta se kirpaisee, mutta maalla asuvana auto on ainoa kulkuväline.

Nykyisiä polttoaineen hintoja hän pitää korkeina siitäkin huolimatta, että ne ovat laskeneet pahimmasta huipusta.

– Sellainen 1,5 euron litrahinta olisi jo ihan hyvä, ja sen kanssa voisi elää, hän pohtii.

ORIPÄÄSSÄ huoltoasemayrittäjänä lähemmäs parikymmentä vuotta toiminut Jari Hamppula sanoo polttoaineen kulutuksen laskeneen koronan jälkeen tasaiseen tahtiin. Hän ei pidä syynä niinkään litrahinnan kohoamista vaan pikemminkin koronasta alkanutta etätyöskentelyä. Myös sähköautojen lisääntyminen on hänen mielestään vaikuttanut polttoaineiden kysynnän laskuun. Pitkällä aikavälillä taas moottoreiden pienentynyt kulutus on vaikuttanut litramääriin.

Huoltamoyrittäjälle Ukrainan sodan aiheuttamat polttoaineiden hurjat hintavaihtelut ovat aiheuttaneet päänvaivaa. Kun sitä ennen litrahinnat vaihtelivat muutaman sentin suuntaan tai toiseen, vuodesta 2022 hinta on pomppinut useita kymmeniä senttejä ylös ja alas. Polttoainetilausta tehdessä onkin ollut mahdoton arvioida, olisiko sitä saanut seuraavana päivänä huomattavasti huokeammin.

– Se on vaikeuttanut paljon arkea. Enkä todellakaan pysty myymään sitä niin paljon halvemmalla ulos. Onneksi tämä talvi on ollut hintojen suhteen jo tasaisempaa.

Omat ongelmansa yksityistä huoltoasemaa pitävälle tuo lisäksi öljy-yhtiöiden omistamat asemat, joissa polttoaineen hinnat ovat usein halvemmat, mikä on Hamppulan oma sisäänostohinta. Hän sanookin, että kilpailu sellaisilla markkinoilla on joskus enemmän kuin vaikeaa.

– Vaikka seuraan Auran ja Loimaan asemien hintoja, joudun silti laittamaan omaan tolppaani sellaisen hinnan, että saan siitä hiukan myös katetta.

LIIEKENNEPALVELUKAUPPIAAT ry:n toimitusjohtaja Jari Salonen ei usko tankkaamisen loppuvan vielä ainakaan 20 vuoteen, vaikka hän toteaakin bensiinin ja dieselin kulutuksen laskeneen viimeisen kahden vuoden aikana noin viisi prosenttia.

– Suomessa on perinteisesti autojen keski-ikä ollut korkea, ja polttomoottoriautot ovat edelleen ne, joilla ajetaan eniten. Sähköautoja tai ladattavia hybridejä on tällä hetkellä viitisen prosenttia autokannasta.

Yhdistyksen vuosi sitten maaliskuussa julkistaman raportin mukaan liikennepolttoaineiden pienentynyt myynti ei ole kuitenkaan vähentänyt valtion verotuloja tai öljy-yhtiöiden liikevoittoja. Liikennepalvelukauppiaat ry:n raportista käy ilmi, että valtion verotulot kasvoivat bensiinin ja dieselin osalta yli 250 miljoona euroa vuonna 2022 verrattuna vuoteen 2021. Tämä johtuu polttoaineiden kohonneista hinnoista, jotka puolestaan kerryttivät niistä saatavaa arvonlisäveroa. Öljy-yhtiöt ja raaka-aineiden toimittajat ovat puolestaan nostaneet Liikennepalvelukauppiaiden mukaan tuotteiden hintoja enemmän kuin tuotantokustannusten kattamiseen olisi ollut tarvetta.

Lähde: Tilastokeskuksen tilastotietokannat
Sanna Koski sanoo tankilla käymisen kirpaisevan joka kerta. Virttaalla asuva Koski laskeskelee bensaan kuluvan kuukaudessa toista sataa euroa. (Kuva: Sari Holappa)
Loimaalla asuva Kirsi Yli-Nissilä ei juuri vertaile polttoaineiden hintoja eri asemilla. Hän sanoo säästävänsä mieluummin ajassa kuin hinnassa. Ajamista on myös mahdoton vähentää, sillä työ ja lasten harrastukset vaativat tien päällä olemista. (Kuva: Hertta Prusi)
Kyröläinen Pekka Tammi laskeskelee, että bensan noin 1,5 euron litrahinta olisi sellainen, jonka kanssa pystyisi hyvin elämään. Nykyisiä hintoja hän pitää liian kalliina. (Kuva: Erika Tammi)
Vaikka polttoainetta kuluu entistä vähemmän, valtio nettosi polttoaineista silti vuonna 2022 verotuloja 250 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Kohonnut polttoaineen hinta kun toi kassaan suuremman arvonlisäverokertymän. (Kuva: Sari Holappa)