Riitta Alakoski, Turun Sanomat, Kati Uusitalo, Loimaan Lehti, Timo Koskensalo, Auranmaan Viikkolehti, Teija Uitto, Uudenkaupungin Sanomat ja Laitilan Sanomat, Sari Merilä, Somero-lehti
Lukuisat hyvinvointialueet tekivät päätöksiä palveluverkkonsa eli käytännössä terveysasemien, hoivakotien ja vuodeosastojen merkittävästä karmisesta jo viime vuoden puolella. Varhalta nämä linjaukset ovat edelleen tekemättä ja se on ollut tähän asti palveluverkkosuunnitelmistaan erittäin vaitonainen.
Perjantaina Varha kuitenkin aikoo kertoa ainakin palveluverkkopäätöksenteon aikataulusta ja avata hieman suunnitelmiaan terveydenhuollon palveluiden osalta. Loimaan Lehti näyttää tiedotustilaisuuden suorana lähetyksenä perjantaina kello 13 alkaen. On vielä täysin kysymysmerkki, saadaanko perjantaina jo ensimmäisiä lukuja siitä, kuinka monta kiinteää sote-toimipistettä Varsinais-Suomessa olisi tulevaisuudessa.
Päätöksentekoon aluehallitukseen ja -valtuustoon ensimmäiset palveluverkkolinjaukset ovat menossa huhtikuussa. Tarkempia päätöksiä asiassa odotetaan syntyvän vasta kesäkuussa.
Tähän mennessä linjaus on saatu jo siitä, että kiinteä palveluverkko koostuu tulevaisuudessa sote-keskuksista, sote-asemista, sote-pisteistä sekä sairaalapalveluiden sairaaloista, joissa ympärivuorokautinen päivystys olisi jatkossa vain Turun yliopistollisessa sairaalassa. Samalla vuodeosastotoimintaa aiotaan keskittää.
Pienten kuntien lähipalveluita ovat siis jatkossa sote-pisteet ja liikkuvat palvelut, kun taas sote-asemat sijoittuvat seudullisiin keskuskuntiin ja muihin väestökeskittymiin. Sote-keskukset taas palvelisivat väestöä suurissa kunnissa ja merkittävissä väestökeskittymissä.
Liikkuvien palveluiden rooli tulevaisuuden palvelumuotona korostuu Varhan strategiassa ja säästösuunnitelmissa. Puhutaan siis muun muassa koko maakunnan kattavasta kotisairaalatoiminnasta. Myös digitaalisten palveluiden roolia tullaan kasvattamaan merkittävästi. Näitä palveluita ei kuitenkaan ole palveluverkon karsimisen mahdollistavassa muodossa ja laajuudessa vielä olemassa, vaan niitä vasta testaillaan ja suunnitellaan. Pelkona onkin, että kiinteitä palvelupisteitä aletaan sulkea tai niiden toimintoja supistaa ennen kuin niitä korvaavat liikkuvat ja etäpalvelut ovat olemassa aidosti toimivassa muodossa.
Myös kuntajohtajat saavat omassa perjantaisessa tapaamisessaan tiedokseen Varhan tähän mennessä valmistuneet palveluverkkosuunnitelmat. Kuntajohtajien keskuudessa ensimmäisiä ehdotuksia odotetaan toisaalta malttamattomina ja toisaalta varauksin. Huolenaiheita on monella paikkakunnalla.
Varha perustaa palveluverkkoratkaisunsa väestörakenteeseen, palvelutarpeeseen, kiinteistöjen tilanteeseen ja talouden tasapainottamiseen, mutta myös työvoiman saatavuuteen. Ja tästä viimeisestä kohdasta monissa reuna- ja haja-asutusalueiden kunnissa ollaan nyt erityisen huolissaan. Varsinkin reuna-alueilla korostuvan työvoimapulan ja hyvinvointialueen kovien säästötarpeiden pelätään johtavan ongelmia tulevaisuudessa aiheuttaviin paniikkiratkaisuihin.
Esimerkiksi Uudenkaupungin ja Loimaan osalta odotukset palveluverkkosuunnitelmasta ovat jakautuneet. Seudullisina keskuskuntina niissä uskotaan palvelupisteiden säilyvän lähes ennallaan. Esimerkiksi Uusikaupunki on jo ennen sote-uudistusta tuottanut myös neljän lähikuntansa perusterveydenhuoltopalvelut. Mikäli karsintaan kuitenkin tulee vaikuttamaan vahvasti työvoiman saatavuus, ovat kiinteät palvelut noissa kunnissa uhattuna.
Se, kuinka suuren roolin työvoiman halu työskennellä Turussa ja sen kehysalueen kaupungeissa tulee lopulta palveluverkkoratkaisuissa saamaan, jää nähtäväksi. Leikkauslistalle päätynee kuitenkin esimerkiksi Kustavin terveyskeskus, joka on ollut työvoimapulan vuoksi suljettuna kesästä lähtien.
-Isoin odotus on, että miten suunnitelma vastaa siihen lähtöasiaan, eli miten turvataan yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut koko Varsinais-Suomessa, Oripään kunnanjohtaja Timo Tolppanen toteaa.
Hän olettaa, että kuntajohtajat saavat karttaesityksen erikokoisista sosiaali- ja palvelupisteistä ja että Oripäässä tulee olemaan sotepiste, mutta sen tuottamia palveluja ei ole vielä määritelty.
-Tämän jälkeen aloitamme kunnan ja hyvinvointialueen kanssa neuvottelut näistä palveluista. Voimassa oleva laki velvoittaa tähän.
-Tämä on ensimmäinen vedos. Hienoa, että se esitetään nyt, eikä juhannusviikolla. Minusta on tärkeää, että suunnitelma tulee pöytälaatikoista julkisuuteen. Ilman suunnitelmaa ollaan tyhjän päällä. Ollaan siis julkisesta suunnitelmasta tyytyväisiä ja tehdään sen pohjalta parempi palveluverkko.
Hän ei usko, että esitetty versio on lopullinen – ennemminkin jonkun uuden alku.
-Huomenna kävellään kuin heikoilla jäillä. Kerrotaan jotain ja odotetaan kuinka siihen poliittisesti ja alueellisesti vastataan. Välillä jää ritisee ja Oripää on valmis tarjoamaan siihenkin naskaleita, hän viittaa perjantain tilaisuuteen kommentoidessaan asiaa torstaina.
-Toivoisin myöhemmin kuulevani kustannusten hillintää, mutta se vaatii investointeja peruspalveluihin, jotta voidaan päästään raskaimmista palveluista. Tämä ei pelkällä karttaharjoituksilla tai toimipisteitä sulkemalla onnistu.
Loimaan kaupunginjohtaja Jari Rantala odottaa, että kun Varhan virkavalmisteluun perustuvaa sote-keskusten palveluverkkosuunnitelmaa esitellään perjantain Varsinais-Suomen kuntajohtajakokouksessa, he saavat tarkempaa tietoa valmisteilla olevista alueellisista palvelusuunnitelmista ja palvelurakenteista sekä myös alueellista tilatarpeista.
-Käymme Varhan kanssa erikseen tarkemmin 11.4. läpi Loimaan alueen toimitilatarpeita. Tarkoitus on yhdessä selvittää ja arvioida myös Varhan käyttöön Loimaalla vuokrattujen tilojen mahdollisia vaihtoehtoisia käyttötarpeita. Varhan alkuvuodesta ehdottamia mahdollisia vuokrantarkistuksia arvioimme, kun päätökset hyvinvointialueen palvelurakenteen ja palveluverkon edellyttämistä tilatarpeista ja tilojen käytettävyydestä tarkentuvat.
Loimaan alueen tarpeenmukaisten palvelujen järjestäminen edellyttää hänen mukaansa, että Varhan käytössä on alueella asianmukaiset kiinteistöt/toimitilat.
-Varhan maksamilla, noin 2,6 miljoonan euron vuokratuloilla on myös merkittävä osa Loimaan kaupungin taloudessa.
Marttilan kunnanjohtaja Anne Ahtiainen sanoo odottavansa ensisijaisesti sitä, että sote-palvelupisteet säilyvät pienissä kunnissa, kuten Varhasta on luvattu. Toiseksi tärkeäksi asiaksi Ahtiainen nostaa sen, että Varha tarjoaa lakisääteiset palvelut määräajassa.
– Pelkonamme on, että peruspalvelut keskitetään kaupunkeihin, joihin kulkeminen on hankalaa ja aikaa vievää. Marttilassa noin puolet asukkaista asuu keskustaajamassa, joten palvelujen saavutettavuus on ollut täällä hyvä, Ahtiainen toteaa.
Auran kunnanjohtaja Terhi Källi taas kertoo olevansa asian suhteen odottavissa tunnelmissa, koska osa kunnan tulevista tilaratkaisuista liittyy Varhan palveluverkkoratkaisuihin.
– Sosiaalitoimen ja kotihoidon palveluiden osalta olen luottavaisin mielin, koska Auran uudella kunnantalolla työskentelystä on tullut varhalaisilta erittäin paljon positiivista palautetta. On vaikea kuvitella, että aivan uudesta tilasta, hyvien tieyhteyksien keskiöstä vietäisiin palvelut kokonaan muualle, Källi tuumii.
Terveyskeskuksen osalta hän toivoo jonkinlaisen lähipalvelupisteen säilyvän. Hän ymmärtää, ettei kaikkia palveluita voi eikä edes tarvitse olla viitenä päivänä viikossa tarjolla omassa kunnassa. Liikkuva palvelu on Källin mielestä siinä mielessä kannatettaa, että se on helpompi tuoda ihmisen luo kuin kuljettaa sairas ihminen kauas palvelun luo.
Tärkeänä muistettavana asiana Källi pitää sitä, ettei ihmiselle ole tärkeää kuka palvelun tuottaa ja missä. Sen sijaan palvelun on oltava sujuvasti saatavilla, kun tarve on.
– Kiinteistöt ovat toki kustannuskysymys sekä kunnille että hyvinvointialueelle, mutta tärkeintä on kuitenkin palvelun laatu ja oikea-aikainen hyvä hoito, Källi kiteyttää.
– Kyseessä ei ole vielä virallinen esitys, vaan ensimmäinen virkamiesten näkemys. Uskon, että se on todella radikaali. Hyvinvointialueella on kuitenkin 50 miljoonan sopeuttamistarve kiinteistöjen osalta, toteaa somerolainen Jani Kurvinen, joka on aluehallituksen varapuheenjohtaja ja aluevaltuutettu.
– Oletan, että virkamiehet tulevat ottamaan kantaa sote-keskusten ja sote-asemien sijoittamiseen, mutta pienempien sote-pisteiden osalta en osaa sanoa.
– Someron osalta, asiaperuste tukee sitä, että sote-aseman pitää säilyä. Someron kannalta se on myös tärkein pointti koko asiassa.
Kurvinen kertoo, että asia etenee niin, että sitä sulatellaan ja tuumaillaan kuukauden päivät.
– Kun aiheesta saadaan lausuntoja ja palautetta, niin virkamiehet tekevät oman esityksensä. Sen jälkeen menee jälleen noin kuukausi, kun poliitikot neuvottelevat keskenään. Vasta sitten on viralliset neuvottelut, joiden jälkeen tehdään päätös.
Kurvinen huomauttaa vielä, että investointien osalta sote-järjestämislaki on erittäin epäoikeudenmukainen.
– Hyvinvointialueen pitäisi tehdä voittoa, jotta se saisi lainanottovaltuudet. Eli näyttää siltä, että Varhalla ei ole lainanottovaltuuksia esimerkiksi korjata välttämättömiä hallinnassaan olevia kiinteistöjä. Se tarkoittaa sitä, että kunnat jotka eivät ole pitäneet kiinteistöjään hyvässä kunnossa, ovat heikommassa asemassa. Somero ei näihin kuulu.
Kahdeksan vuotta puolisonsa omaishoitajana toiminut Sinikka Kassila lähettää Uudestakaupungista sellaiset terveiset, että laitospaikkojakin tarvitaan.
Hän tietää, miten raskasta omaishoitajan työ on.
– Siitä olen kovin huolissani, kun laitospaikkoja aiotaan vähentää. Miten omaishoitajat pystyvät pitämään vapaata, jos ei ole hoitopaikkoja?
– Jos kaikki omaishoitajat menisivät lakkoon, Varha olisi pulassa. Mistä löytyisivät ne kaikki hoitopaikat?
Kassila toivoo, että Varha huolehtii erityisesti omaishoitajien jaksamisesta.
Sinikka Kassila testasi Varhan palveluita juuri vähän aikaa sitten. Hän on sairastanut pitkittynyttä flunssaa ja kaipasi siihen lääkärin arviota.
– Soitin ajanvaraukseen. Olisin saanut ajan lääkärille, mutta olisi pitänyt ajaa Uudestakaupungista Pyhärantaan asti. Minulla on auto, mutta kaikilla ei ole. Tällä alueella ei bussillakaan pääse.
Laitilalainen aluevaltuutettu Tanja Raisto-Elo (kesk.) uskoo, että Varhassa pyritään säilyttämään lähipalvelut mahdollisimman monipuolisina ja laadukkaina.
– Perustason osastopalveluita ei lueta lähipalveluiksi, vaan koko maakunnan kattavaksi toiminnaksi. Laitilan vuodeosasto toimii sataprosenttisesti ja näin toivotaan olevan jatkossakin, hän toteaa.
Raisto-Elo toivoo myös, että Laitilaan rakennettaisiin uusi iäkkäiden asumispalveluyksikkö.
– Toivottavasti Varhan virkamiehet olisivat aktiivisia valtion suuntaan, jotta Varha saisi Ara-rahoituksen asumispalveluyksikön rakentamiseen.