Alastaron metsästysseuran 90-vuotispeijaisissa jaettiin kiitosta maanomistajille

0
Metsästäjäliiton Varsinais-Suomen piirin edustajana paikalla oli Kari Kairus. Alastaron metsästysseuran sihteeri Urho Mattila jätti puheista vastuun puheenjohtaja Mikko Kaasalaiselle ja jahtivouti Jyri Lehtiselle.

Oripäässä sijaitseva Kivisali pakkautui lähes ääriään myöden täyteen lauantaina, kun yksi seudun vanhimmista metsästysseuroista juhli 90-vuotista taivaltaan maanomistajille ja jäsenilleen järjestämissään peijaisissa.

– Lopullinen ilmoittautumismäärä oli noin 240, eli ihan hyvin saatiin ihmisiä liikkeelle, Alastaron metsästysseuran sihteeri Urho Mattila kertoi.

– Tällä kertaa osallistujat ovat suurimmaksi osaksi maanomistajia. Näitä pitäjän peijaisia järjestetään noin viiden vuoden välein, ja nyt kun on juhlavuosi, niin päätettiin järjestää nämä tässä kohtaa.

Vuonna 1934 perustetussa Alastaron metsästysseurassa on jäseniä noin 300, joista viime kaudella hirvijahtiin osallistui reilut 40 metsästäjää ja peurametsästykseen noin 140 metsästäjää. Seuran perustamisvuonna Suomessa astui voimaan uusi metsästyslaki, jonka myötä metsästäjäkortti määrättiin jokaiselle metsästäjälle pakolliseksi. Myös ensimmäiset valkohäntäpeurat tuotiin suomeen vuonna 1934, joten Alastaron seuran historia kulkee käsi kädessä hyvin kotoutuneen vieraslajin kanssa.

– Ehkä neljäsosa porukasta on selvästi aktiivisempia. Eli osallistuvat ajojahteihin, ovat mukana talkoissa ja huolehtivat myös toiminnasta maanomistajiin päin. Ydinjoukko on ehkä vähän pienehkö, mutta hyvin toimiva.

Aiemmin Alastaron metsästysseura on järjestänyt pitäjän peijaiset Alastarohallissa, jossa oli viisi vuotta sitten noin 300 osallistujaa. Kivisali oli peijaisille uusi, ja osallistujat kehuivat puitteita erinomaisiksi ja tunnelman olleen paljon tiiviimpi kuin suuressa liikuntahallissa.

Kivisali sai juhlaväeltä kiitosta viihtyisyydellään. Paikalla oli noin 240 maanomistajaa/metsästäjää.

Mattilan mukaan Alastaron metsästysseuralla menee ihan mukavasti. Vaikka jäsenissä painotus onkin hieman vanhemmilla ikäpolvilla, on nuoria jäseniä liittynyt mukaan viime vuosina tasaisesti. Myös seuran talkoisiin on saatu osallistujia riittävästi.

– Ei talkoolaisia koskaan liikaakaan ole, mutta ihan hyvä tilanne Alastarolla on.

Perinteiden mukaisesti peijaisissa syötiin hyvin, vaihdettiin kuulumisia metsästäjien ja maanomistajien kanssa ja ohjelmassa oli myös viihdyttäjä Jani Rantasen kaksi vitseistä, lauluista ja imitaatioista koostunutta esitystä.

Tiiviinä pidetyt juhlapuheet keräsivät kiitosta, ja kiitosta niissäkin jaettiin. Seuran puheenjohtaja Mikko Kaasalainen jakoi juhlapuheessaan kiitosta metsästäjille ja maanomistajille, sillä pitkään rajusti nousussa ollut peurakanta on saatu viimeisen neljän vuoden tehometsästyksen ansiosta laskusuuntaan. Huippukautena 2020–2021 Alastaron alueella kaadettiin 1 147 peuraa.

– Edelliskaudella peurakannan kasvu saatiin viimein pysäytettyä ja viime kaudella kanta on jo selvästi vähentynyt. Tämä on vaikuttanut myös peurakolareiden määrään, ja kiitos tästä kuuluu metsästäjien lisäksi myös maanomistajille, jotka ilmoittavat aktiivisesti alueista, joilla peuroja on runsaasti, Kaasalainen totesi.

– Hyvät suhteet maanomistajiin on tämän toiminnan perusta. Se on ihan elinehto, Mattila lisäsi.

Peijaisten viihdyttämisestä vastasi humoristi-imitaattori-laulaja Jani Rantanen. Repertuaarista löytyi Tapio Rautavaaraa, hieman härskempejäkin vitsejä ja vähän vakavahenkisempiäkin kappaleita.