LOIMAA/METSÄKORPI Kissalla on yhdeksän henkeä, sanotaan. Se pitää paikkansa Bennyn, 10-vuotiaan persialaisen naaraskissan kohdalla. Kuin ihmeen kaupalla se pelastui tulipalosta.
Viime syksynä Pirjo-Riitta, Pipsa, Anttila sai soiton. Hänen siskonsa ja tämän kissa oli löydetty menehtyneinä tulipalossa.
Hirvittävä tragedia, shokki ja suru. Samalla Anttila ymmärsi, ettei kaikki ollut niin kuin piti. Siskolla kun oli kaksi kissaa, ja palossa oli löydetty vain yksi.
– Missä toinen kissa on, kertoo Anttila kysyneensä siskonpojiltaan.
Nämä eivät tienneet, eikä kukaan muukaan. Asunto oli täysin tuhoutunut, joten todennäköisintä oli, että toinenkin kissa oli menehtynyt palossa.
Mustalle karrelle palanut asunto suljettiin, jopa parvekkeen ovi ja ikkunat levytettiin umpeen. Syttymissyy jäi mysteeriksi.
21 PÄIVÄÄ kului, kunnes isännöitsijä tuli asuntoon selvittääkseen remontin tarpeen laajuutta. Kun parvekkeen levytykset poistettiin, oli yllätys valtava.
Parvekkeen nurkassa kyyhötti takkuinen Benny, likaisena, luurangon laihana ja janoisena. Sadepisaraakaan ei ollut parvekkeelle tipahtanut.
Epäselvää on, miten kissa oli parvekkeelle päätynyt. Yksi teoria on, että se olisi ryöminyt sammutushenkilöstön olohuoneesta parvekkeelle vetämän muoviputken kautta ulos asunnosta. Asia jäänee ratkaisematta.
Puolitoista viikkoa Bennyä hoidettiin Viikin eläinsairaalassa. Löydöksenä laihuuden, janoisuuden ja likaisuuden lisäksi oli sydämen sivuääni, hengityksen rohinaa ja yksi irronnut hammas.
Bennyn toivuttua kotiutuskuntoon, oli aika esittää kysymys, kuka kissan ottaa. Sitä ei tarvinnut miettiä.
– Mä otan, Anttila kertoo sanoneensa.
Siitä alkoi Bennyn, Anttilan ja tämän puolison, Akin, yhteinen matka.
LOIMAAN Metsäkorvelle saavuttuaan Benny oli alkuun säikky ja pelokas. Sen silmät valuivat ja sitä yskitti. Uudet tilat ja ihmiset saivat sen hämilleen. Vieraiden äkkinäiset sisääntulot pelottavat edelleen.
– Sitä ei saa ottaa kiinni eikä se viihdy sylissä, Anttila selittää ja epäilee syyksi palosta ja hoidoista aiheutunutta traumaa.
Ensitöikseen Benny söi Anttiloiden kirjovehkan ja oksensi. Se yritti myös juoda suoraan hanasta oppimansa tyylin mukaan.
Vähitellen Benny asettui uuteen kotiinsa ja yhteinen sävel löytyi, jopa oma vati lutraukseen.
– Hiekkalaatikolle se oppi heti ja sillä on pesuvati, jossa on kivi painona pohjalla, juomiseen, Anttilat kehuvat.
PERSIALAISKISSA on maailman vanhin kissarotu ja jalostettu kodin kaunistukseksi. Se on leijonatassuinen sisäkissa, eikä sitä saa päästää ulos.
Raakaruoan päälle se ei ymmärrä, vaan syö turkilleen sopivaa kuivamuonaa.
Anttila on etsinyt tietoa ymmärtääkseen uutta perheenjäsentään. Ja hyvin on mennyt. Nyt, alun arkailun jälkeen, Benny nukkuu selällään. Se tarkoittaa, että se on oppinut luottamaan.
Se tietää, ettei emännän sängynpuolelle mennä, mutta isännältä saa unettavat rapsutukset. Lastenlapset ovat siitä haltioissaan.
Bennystä on tullut kaveri, jolle jutella. Siskon ikävä ei poistu, mutta Benny lohduttaa.
– Se oli tarkoitettu jäämään, Anttila kyyneltyy.
Heidi Nurminen
