LOIMAAN SEUTU Valtiovarainministeriön johtama rakennusalan suhdanneryhmä Raksu arvioi rakentamisen vähenevän tänä vuonna kolmesta neljään prosenttia. Sen sijaan korjausrakentamisen tason se arvelee pysyvän ennallaan, samoin kuin energiaa säästävien ratkaisujen kysynnän.
Myös seudulla toimivilla yrittäjillä ja alan ammattilaisilla on käsitys, että saneerausta riittää, vaikka tietyntyyppisistä remonteista tingitään.
– Niin sanotut elintasoremontit eli esimerkiksi kylpyhuoneen saneeraukset tai maalämmön vaihtaminen ovat notkahtaneet. Jos ei vuoda tai ole muuten rikki, niin silloin ei tehdä, ypäjäläinen A. H. lvi ja rakennus oy:n yrittäjä Antero Heinonen kuvaa tilannetta.
Saman on huomannut oripääläinen Rakennus pyramid oy:n yrittäjä Mauri Mäkilä. Hän sanoo, että etenkin kunnat ja kaupungit teetättävät vain välttämättömän.
– Se on sellaista, että laitetaan vaan paikkaa paikan päälle.
Myös Heikki Paattilammi Loimaan HT-asennus oy:stä sanoo asiakkaiden keskittyvän nyt enemmän pakollisiin korjauksiin kuin uuden tekemiseen.
Toisaalta paikallisilla yrittäjillä on Pelti ja asennus Molanderin Antti Molanderin mukaan siitä hyvä tilanne, ettei uudisrakentamisen hiljentyminen tunnu seudulla, jossa uudiskohteita on ollut vähän. Sen varaan ei ole hänen mukaansa voinut ennenkään laskea.
– Sen verran se näkyy, että uudiskohteiden puolelta tulee hiukan kilpailijoita korjausrakentamisen puolelle.
Raleka oy:n Kalle Lehtinen arvioi, ettei siitä kuitenkaan synny suurempaa ongelmaa uudisrakentajien toimiessa yleensä isommissa kaupungeissa, joissa myös hinnat ovat aivan eri tasolla.
– Eivät ne lähde ihan helpolla tänne polkemaan omia hintojaan, hän pohtii.
RAKENNUSALAN ammattilaisten mielestä asiakkaiden keskuudessa on lisääntynyt lisäksi jonkinasteinen varovaisuus ja hintatietoisuus. Kalle Lehtinen sanoo etenkin tammi- ja helmikuun olleen erityisen hiljaisia tarjouspyyntöjen suhteen.
– Ihmiset varmaan pohtivat, mihin suuntaan korot ja inflaatio lähtevät.
Sittemmin tilanne on hänen mukaansa tasoittunut. Myös Heikki Paattilammi sanoo asiakkaissa näkyvän tiettyä varovaisuutta.
– Enemmän ostetaan nyt tarpeeseen ja suositaan ehkä edukkaampia tuotteita.
Mauri Mäkilä taas sanoo ihmisten kyselevän hintoja enemmän etukäteen ja yhä useammin saatetaan tyytyä hiukan halvempaan.
Sen sijaan isommissa remonteissa ihmiset eivät edelleenkään juuri tingi materiaalikustannuksista. Antti Molander sanookin säästön olevan kokonaishintaan nähden niin olematon, ettei se edes kannata pitkällä tähtäimellä.
– Esimerkiksi konesaumakaton tekninen käyttöikä on kaksi tai kolme kertaa pidempi kuin hiukan halvemman profiilikaton.
Samaa sanoo Kalle Lehtinen kylpyhuoneremonttien osalta.
– Koska niitä tehdään harvoin, ihmiset eivät halua yleensä lähteä säästämään. Enemmän he ajattelevat, että kun kerran tehdään, niin halutaan itseä miellyttävä lopputulos.
Parhaiten hän sanookin säästöä tulevan siitä, jos pystyy tekemään itse, sillä työstä tulee hänen mukaansa aina se suurempi lasku kuin vaikkapa kalusteista.
Uuteen kotiin heti kylpyhuoneremontti
LOIMAA/SUOPELTO Väihkösen perhe ehti etsiä uutta kotia itselleen muutaman kuukauden ennen kuin nykyinen talo tuli vastaan viime keväänä. Koska heillä ei ollut aivan pakottavaa tarvetta muuttaa, he eivät halunneet tinkiä tietyistä kriteereistä. Riittävän huonemäärän lisäksi toiveissa oli löytää 1990-luvun puolella rakennettu tiilivuorattu talo.
– Sellaisia on todella vähän Loimaalla, Margit Väihkönen sanoo.
Kun sopiva kohde tuli vastaan, Myllykylässä sijainnut vanha koti laitettiin heti myyntiin.
– Meitä jännitti ja pelotti ihan hirveästi, päästäänkö me vanhasta eroon.
Jännitystä ei kuitenkaan kestänyt kauaa, sillä ensimmäinen ostajaehdokas soitti jo muutaman päivän sisällä, kun talo ilmestyi markkinoille. Hän myös jätti tarjouksen heti ensimmäisen käynnin jälkeen.
– Se yllätti todellakin, että vanha talo meni niin nopeasti kaupaksi.
VAIKKA talokauppojen sanotaan olevan nyt jäissä, Väihkönen uskoo sopivan hinnan ja talon sijainnin houkutelleen katsojia.
– Välittäjä sanoi meille, ettei hintaan kannata jättää turhaa ilmaa, jotta ostajat saadaan liikkeelle. Näin myös kävi.
Uuden talon kuntotarkastuksessa kylpyhuoneesta löytyi kosteutta yhden nurkan betonilaatasta. Siksi Väihkösille olikin selvää, että remontti tulee tehdä.
– Emme halunneet viivyttää sen aloittamista, sillä meitä huolestutti, että onko siitä ehtinyt tulla suurempaa vahinkoa. Onneksi ei kuitenkaan ollut.
Ja remontin alkaessa Väihkönen nauraa sen laajentuneen heti vieressä olevaan kodinhoitohuoneeseen, jonne ei ollut aikanaan tehty vesieristettä.
– Siellä on vesivaraaja, joten mielestämme oli hyvä hoitaa sekin samalla kuntoon.
Kaikki on Väihkösen mukaan sujunut erittäin hyvin, ja seuraavakin remonttikohde on jo kotona tiedossa.
– Seuraavana on vuorossa keittiö, mutta sille ei ole vielä aikataulua.