LOIMAA/ALASTARO Työväenopiston kutojat esittelevät töitään jälleen lasipalatsissa sunnuntaina muutaman vuoden tauon jälkeen. Vaikka korona katkaisi vuosittaisen perinteen, kudontaharrastus ei ole sentään kadonnut mihinkään. Lähes 30 kangaspuuta ovat edelleen kovassa käytössä. Mattoja, kaitaliinoja, pyyhkeitä, pöytäliinoja ja jopa kuurankukkia on syntynyt niin, että näyttelyssä riittää ihasteltavaa vaikka pidemmäksikin aikaa.
– Näyttelyyn tulee ainakin sata työtä, Riitta Heininen laskeskelee nopeasti ja sanoo esillä olevan eniten mattoja.
Vaikka monet kutojat ovat jo vanhoja tekijöitä, ryhmästä löytyy myös tuore untuvikko. Helena Ahdelmaa sanoo aloittaneensa kutomisen viime syksynä, ja ihastuneensa heti uuteen harrastukseensa.
– Olen aivan koukussa tähän, hän nauraa ja sanoo käyvänsä kutomahommissa joka päivä.
– Pääsiäisenäkin olin täällä.
Eniten kutomisessa viehättää värit, joiden kanssa työskentelyä hän pitää suorastaan terapeuttisena. Paljon hän on jo ehtinytkin, sillä valmiiden töiden listalla on pöytäliina, poppana ja mattoja. Parhaillaan työn alla on pätkämatto, joka tehdään pätkiksi leikatuista ja valmiiksi värien mukaan ryhmitellyistä kuteista.
KONKARIOSASTOA kutojissa edustaa Ulla Raikaa, joka kertoo aloittaneensa kangaspuilla kutomisen 1970–1980-luvun vaihteessa kansalaisopiston kurssilla Hanhijoen koulussa. Hänen monenmoisista töistään ovat saaneet vuosien varrella iloita paitsi perheen jälkikasvu myös monet muut. Uusia kuvioita esimerkiksi kaitaliinoihin tulee joskus sattumalta, kun jalat polkevatkin erilailla kuin pitäisi. Näin syntyi omanlaisensa versio esimerkiksi isoäidin tähtikuvioisesta liinasta.
Vaikka kangaspuilla työskentely on itsenäistä ja jokainen keskittyy omaan työhönsä, se on samalla myös sosiaalista. Naiset sanovat, että lasipalatsissa tuleekin vietettyä tunti jos toinenkin päivän aikana.
– Meillä on täällä todella hyvät oltavat, kun kauppa ja pizzeriakin ovat aivan vieressä, päiväryhmän kutojat kehuvat.
