Nimeäpä kolme naisvaltaista alaa. Sitten pohdi, kuinka monella näistä on työvoimapula. Luultavasti vähintään yhdellä.
Työvoimapula voi juontua monesta tekijästä, mutta koulutettujen tekijöiden puute on yksi ilmeisimmistä. Koulutus on silti päätynyt monien muiden osa-alueiden muassa istuvan hallituksen leikkauslistalle. Aikuiskoulutustuki lakkautetaan, ammatillisesta koulutuksesta leikataan, ammattitutkintostipendi poistuu.
Aikuiskoulutustuki on siinä mielessä helppo leikkauskohde, että se ei vie leipää suoraan kenenkään suusta. Koulutuspolkujen joustosta leikkaaminen voi kuitenkin vaikeuttaa entisestään työvoiman saamista tietyille aloille.
Sori vain, veronmaksaja, jos olet hakenut kouluun ja juhannuksen tienoilla saat kuulla päässeesi opintoihin! Aikuiskoulutustukea ei voi saada enää ensi syksynä alkavaan koulutukseen. Mutta otathan tämän aikuismaisesti, koska tavoitteesi tuskin oli esimerkiksi edetä urallasi tai loikata kiinnostavalle alalle. Mitä luultavimmin halusit vain laistaa hiukan töistä.
Aikuiskoulutustukea maksaa Työllisyysrahasto. Tukea on voinut hakea, jos on ollut työelämässä vähintään kahdeksan vuotta. Enenevissä määrin tukea on haettu niin, että hakija on opiskellut työn ohessa, joskin tuen maksun edellytyksenä on, että tulot vähenevät. Valtiovarainministeriössä tätä on tarkasteltu siten, että työllisyys heikkenee opintojen kustannuksella.
Omassa lähipiirissäni aikuiskoulutustukea on anottu muun muassa sairaanhoitajaopintoihin samalla, kun on työskennelty vanhustenhoidon lähihoitajana. Töiden ohessa opiskeleminen ei tietenkään automaattisesti tarkoita, että opinnot liittyvät omaan alaan, mutta kyllä se sote-alakin tuntuu kiinnostavan.
Työllisyysrahaston vuosikertomuksen 2023 mukaan aikuiskoulutustukea maksettiin selvästi enemmän naisille (76 %) kuin miehille (24 %). Lähes puolet tukea saaneista opiskeli ammattikorkeakoulussa. Aloista suosituin oli sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, jolla opiskeli kolmannes kaikista tuensaajista. Viidennes opiskeli yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla.
Aina voi tyytyä työelämään, jollei usko pärjäävänsä Kelan opintorahalla. Kelan opintotuki noin 280 euroa kuussa siinä missä palkansaajan aikuiskoulutustuki perustuu ansiotuloihin. Tämä on vain mutuilua, mutta luulenpa, että aika harva työelämässä pidempään ollut mielii tehdä riikkapurramaista leikkausta henkilökohtaiseen toimeentuloonsa.
Petteri Orpon hallitus on päättänyt toden teolla iskeä kätensä saveen ja kääntää kuuluisan velkalaivan kurssin. Seuraavien hallitusten tehtäväksi jää leikkausten vaikutusten arviointi. Rahallinen säästö on ainakin osan leikkauksista osalta todennettavissa jo tämän hallituskauden aikana, mutta politiikassa ei ole kyse vain rahasta. Tässä tapauksessa kyse on mitä suurimmissa määrin työmarkkinoiden tehokkuudesta ja koulutuspolkujen joustavuudesta, toisin sanoen työllisyyden parantamisesta.
Katriina Reijonen
katriina@sivulause.fi