Juon aamuteetä keittiön pöydän ääressä. Ulkona paistaa aurinko. Olen jo käynyt aamulenkillä, mutta tuntuu silti suorastaan rikolliselta istua sisällä, kun kevät on vihdoinkin pitkän talven jälkeen tulossa.

Koneelta kuitenkin pauhaa luentotallenne, joka vaatii tarkkaa keskittymistä. Oppitunnin aiheena on demokratian murros ja kuntien avautuva hallinta. Hallintotieteiden kurssi on viestijälle vierasta maaperää, ja tenttiaika lähenee uhkaavasti. Otan kynän kiltisti käteen ja alan kirjoittaa muistiinpanoja, joihin voisin sitten palata lähempänä tenttiä.

Päädyin kunta- ja aluejohtamisen johdantokurssille lähinnä siksi, että tarvitsin nelosperiodiin vielä yhden, mielellään verkko-opetuksena järjestettävän kurssin. Itse olen siis itseni nämäkin luentotallenteet velvoittanut katsomaan.

Toisaalta kurssi on hiukan puuduttava, toisaalta mielenkiintoinen. Suomalaiset elävät yli kolmessasadassa kunnassa, jotka operoivat verorahoilla. Miten päätetään, minne minunkin roposeni sijoitetaan, ja kuka päätökset tekee?

Kurssista tekee erityisen ajankohtaisen aluehallinto ja hyvinvointialueet, joiden toiminnasta voin myöntää olevani aika lailla pihalla. Aluevaaleissa toki äänestin, mutta perehtyminen ja taustatyö jäivätkin sitten muutamaan vaalikoneeseen.

Noloa on ollut tunnustaa esimerkiksi se, etten muista kuulleeni Kainuun maakuntahallinnosta aiemmin. Kokeilussa siirrettiin kuntien tehtäviä maakuntahallinnolle vuosina 2004–2012.

Kokeilua ja koko uudistusta on käsitelty kurssin varrella monesta eri näkökulmasta, jotka ovat tietenkin herättäneet tiedonhaluisessa amatööritoimittajassa vain lisää kysymyksiä. Millaiseksi kuntien uusi rooli muodostuu? Millä teemoilla kunnallisvaaleissa tulevaisuudessa kampanjoidaan, kun sosiaali- ja terveydenhuolto ovat poissa pelistä? Miksi monet terveysasemat ovat nyt lakkautusuhan alla, kun Kainuun kokeilussa palveluverkko pysyi lähes ennallaan?

Ihan kaikki ei sentään ole tullut täysin uutena. Esimerkiksi osallistuvasta budjetoinnista olin kuullut ennenkin, pääsinhän viime kesänä tutustumaan muun muassa Virttaan uuteen pelipuistoon. Uusia ideoita kerättiin taas maaliskuussa, ja kaupungin sivujen mukaan nyt on meneillään niiden läpikäynti.

Tietenkin toivon, että kurssista on jatkossa hyötyä ihan käytännössäkin. Varha on viihtynyt otsikoissa kuluneena keväänä, ja ehkä kurssin myötä osaan lukea uutisia hieman asiantuntevammin.

Hienointa olisi tietenkin, jos oppimaansa osaisi soveltaa käytäntöön. Ihan huvin vuoksi olen pohtinut jo esimerkiksi sitä, millaista johtajuutta seudun kunnissa saatettaisiin tarvita. Kaivataanko Loimaan kaupunginjohtajalta enemmän toimitusjohtajan, kyläpäällikön, valmentajan vai sillanrakentajan ominaisuuksia? Entä Oripäässä, Ypäjällä tai Humppilassa?

Oona Tepponen

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän