Loimaan seudulla kärkikymmenikön tukisummat pienenivät selvästi viime vuonna – lista seudun suurimmista maataloustuista

0
Suomessa maataloustuet ovat noin kolmannes tilojen kokonaistuloista. Osuus vaihtelee tuotantosuunta- ja tilakohtaisesti.

LOIMAAN SEUTU Loimaalta, Oripäästä ja Ypäjältä ei ylletty viime vuonna valtakunnallisesti sadan suurimman maataloustuen saajan listalle.

Näistä kunnista ei päästy kymmenen suurimman joukkoon maakunnallisessakaan vertailussa. Sen sijaan Punkalaitumelta Iso-Kouvon tila oy (yht. 526 416 €) sijoittui viidenneksi suurimmaksi tuen saajaksi Pirkanmaalla.

Ruokavirasto julkaisi viime vuoden tukitiedot torstaina.

Edellisvuonna 2022 valtakunnallisesti sadan suurimman tuen saajan joukossa oli yksi punkalaitumelainen, kaksi loimaalaista ja yksi oripääläinen toimija (LL 25.3.2023).

Kun vuonna 2022 Loimaan eniten maataloustukia saanut tila sai yli 770 000 euroa, viime vuonna suurin tuensaaja sai hieman alle 500 000 euroa. Edellisvuonna yli 500 000 euron summaan ylsi neljä loimaalaista tilaa. Vastaavanlainen laskeva kehitys suurimmissa tukipoteissa on nähtävissä Oripäässä ja Ypäjälläkin.

Valtakunnallisesti ruoantuotantoa ja maaseudun kehittämistä tuettiin 1,8 miljardilla eurolla viime vuonna. Se on yli 0,3 miljardia vähemmän kuin edellisvuonna.

Loimaan maaseutupalvelujen johtava maaseutuasiamies Markku Paija arvioi, ettei tukisummien laskun taustalla ole sen kummempaa draamaa, joka kertoisi esimerkiksi Loimaan seudun maataloustuotannon olennaisesta pienenemisestä.

Paijan mukaan tukimäärien tason laskussa näkyy se, ettei viime vuonna maksettu enää niin sanottuja kriisitukia. Hän viittaa tukikorotuksiin, joita maksettiin vuosina 2021 ja 2022 koronan ja Ukrainan sodan aiheuttaman hintojen nousun takia.

– Nämä korotukset jäivät pois viime vuonna.

Paija luonnehtii, että viime vuonna palattiin tietyllä tavalla normaalitasolle. Viime vuonna vaihtui myös EU-ohjelmakausi, joka hänen mukaansa laski pikkuisen tukitasoja.

– Lisäksi nautatiloilla tukien maksatus siirtyi joulukuulta tämän vuoden helmikuulle.

Ruokaviraston ylijohtaja, loimaalainen Matti Puolimatka tunnistaa kehityksen taustalta samoja syitä.

– Kun uutta CAP-ohjelmaa rakennettiin, oli nähtävissä, että pitääkseen entisen tukitasonsa viljelijän pitäisi valita entistä enemmän erilaisia toimenpiteitä.

Puolimatkan mukaan yksi syy viime vuoden tukimäärien pienenemiseen voi selittyä tukimaksuaikataulujen muutoksilla, eli osa viime vuoden tuista maksetaan vasta tänä vuonna.

– Se voi merkitä sitä, että tänä vuonna tukimäärät voivat jälleen olla nousussa, kun tuottajat saavat viime vuoden loput tuet ja syksyllä sitten uudet tämän vuoden tuet.

Se, miksei Loimaalta yltänyt maatiloja esimerkiksi sadan suurimman tuensaajan joukkoon, johtuu Paijan mukaan lähinnä siitä, että aiempina vuosina listalle on osunut Loimaalla isoja tilainvestointeja.

– Investoinnit voivat nostaa tukisummat suuriksi yhtenä vuonna.

Seudun suurimpien tuensaajien kärkikymmenikössä on tuttuun tapaan kotieläintiloja.

Paija erottaa esimerkiksi Loimaan kärkikymmeniköstä yhdeksän kotieläintuotantoon suuntautunutta maatilaa. Hänen mukaansa tilanne on liki vastaava Oripäässä ja Ypäjällä.

Maataloustuista puhuttaessa Paija suhteuttaa Loimaan seudun keskimääräisen tukipotin olevan arviolta 40 000 euroa per tila eli suurin piirtein keskituloisen palkansaajan vuosiansion verran.

Tukien maksatuksesta vastaava Ruokavirasto muistuttaa tiedotteessaan, että ilman viljelypinta-alan ja kotieläintuotannon perusteella maksettavia tukia ruoantuotanto Suomessa loppuisi nykyisessä laajuudessa ja lähes koko Suomen ruokahuolto jäisi maailmanmarkkinoiden armoille ja tuontiruoan varaan. Noin 70 prosenttia Suomessa syödystä ruoasta on kotimaista.

Loimaan maaseutupalveluiden tehtävänä on toimialueellaan hoitaa perustuotantoon liittyvien tukihakemusten vastaanotosta, käsittelystä ja maksupäätöksistä.

 

Fakta

Suurimmat maataloustuet vuonna 2023 (saaja, tuet yhteensä)

LOIMAA

Lehtovaaran tila oy, 490 654 €.

Simo Pietilän tila oy, 428 568 €.

Maatalousyhtymä Koli Salomon ja Koli Valtteri, 417 941 €.

Riuttaskorven luomutila oy, 401 711 €.

Luomu-Heikkilä oy, 334 490 €.

Kuidun tila oy, 303 352 €.

Keskinen Pekka Henrikki, 262 414 €.

Jari ja Timo Juusti oy, 228 914 €.

Siementila Salo oy, 228 687 €.

Mäkeläinen Janne Antero, 196 834 €.

ORIPÄÄ

Kauppapuutarha Ylitalo oy, 363 845 €.

Lankisen tila oy, 315 780 €.

Mäkilän tila oy, 277 455 €.

Köymärin tila oy, 271 593 €.

Farmimuna oy, 268 760 €.

Mäntyharjun tila oy, 227 415 €.

Isotalo Kari Paavo Johannes, 205 590 €.

Wiljaisa oy, 166 236 €.

Maatalousyhtymä siskosten vihannestila, 158 171 €.

Iso-Kössin tila oy, 144 908 €.

YPÄJÄ

Laaksonen Matti Vilhelm, 210 147 €.

Tuura Tomi Antero, 165 159 €.

Närvänen Petri Juhani, 160 378 €.

Kankaanpää Seppo Ilmari, 140 910 €.

Rehupojat oy, 134 750 €.

Alanko Matti Sakari, 123 613 €.

Maatalousyhtymä Vähämäki Juha ja Mikko, 120 324 €.

Perhon pakkaamo oy, 101 933 €.

Käpylä Taneli Mikko Olavi, 91 252 €.

Maatalousyhtymä Kärkäisen puutarha, 88 518 €.

Lähde: Ruokavirasto. Listauksessa ovat mukana EU- ja kansallisesti rahoitetut tuet.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän