Ottakaa mallia Muskista ja muita evästyksiä – Aluevaltuutetuille ihmeteltiin Loimaalla hyvinvointialueiden hallinnon portaita

– Turussa opiskelevalle likalleni tuli hammaskipu, mutta vastaanotot oli buukattu täyteen niin pitkälti, että piti mennä yksityiselle ja maksaa muutaman kympin sijasta muutama satanen. Itse otin puoli vuotta ennen 80-vuotispäiviä yhteyttä terveyskeskukseen, että saisin pakollisen lääkärintarkastuksen ajokorttia varten. Ensimmäinen vapaa paikka oli pari viikkoa syntymäpäivän jälkeen. Piti mennä yksityiselle, somerolainen Matias Roto puhisi Keskustan aluevaltuutettujen järjestämässä keskustelutilaisuudessa.

Hän kehotti hyvinvointialuetta ottamaan mallia Elon Muskista ja Tesla-autotehtaasta. Siellä on hänen mukaansa pääjohtaja ja hänen apunaan vain muutama ihminen ja seuraava taso on tuotannon tiimeistä vastaavat johtajat ja sitten on työntekijät.

– Vastuullisen päätöksentekijän on oltava niin lähellä työtätekevää, että hän ymmärtää mistä on kysymys.

– Kun maakunnassa tulee mikä ikinä asia sotesta kahden kesken tai isommassa porukassa vastaan, niin keskustelu kilpistyy siihen, että eihän sote ole kuin iso hallinto. Pohjois-Pohjanmaalla asiaa on laskettu, mutta entä täällä, yleisössä istunut rouva kysyi ja pohti, että hyvää hallintoa tarvitaan, mutta ei suurta.

– Jokaisessa kunnassa pitää olla sote läsnä, aluevaltuutettu Olavi Ala-Nissilä totesi ja aluevaltuutettu, Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko veti yhtäläisyysmerkit jopa veronmaksumotivaation ja sen välille, että valtio on läsnä joka kunnassa.

– Uudistuksen juju on nimenomaan perusasioiden säilyttäminen lähellä, Annika Saarikko totesi ja muistutti, että puolueissa oltiin yhtä mieltä siitä, miksi uudistukseen lähdettiin.

– Siksi, että erikoissairaanhoito on vetänyt tätä liikaa ja piti palata perusasioiden äärelle. Siksi, että terveyserot ovat kasvaneet idän ja lännen, miesten ja naisten sekä varallisuuden pohjalta.

Hän näki ongelmaksi sen, että käsitellään asioita palasina.

– Ensin tulee kartta siitä, missä on terveysasemat ja sote-keskukset, sitten tulee erikseen kartta siitä, missä ovat vanhuspalvelut ja sitten vielä erikseen siitä, missä on lasten ja perheiden perhekeskukset.

Kun asioita ei katsota kerralla, voidaan hänen mukaansa todeta, että ”no ei ole tarvetta” ja palvelut ikäänkuin liukuvat pois.

Säästöä voisi hakea Saarikon mukaan palveluiden normeja, kuten hoitajamitoitusta hölläämällä.

– Kun henkilöstöä ei ole, kaavamaiset desimaalit tulevat vuokratyöllä liian kalliiksi. Tiukat mitoitukset henkilöstön määrissä, ikäihmisten asumiseen liittyvät kireät normit tai asetuksella säädetty terveystarkastusten määrä olivat välttämättömiä ajassa, jossa muuta ohjauskeinoa palveluihin ei valtakunnallisesti ollut. Kaikki puolueet kannattivat niitä osana vanhaa järjestelmää. Nyt laajempien hyvinvointialueiden ja valtion rahoituksen aikakaudella sääntelyä on mahdollista keventää.

Perusterveydenhuolto kuntoon, sieltä me ne isot säästöt saamme, aluevaltuutettu Jari Välimäki summasi.

– Vaarana on, että menetämme hyvin toimivan erikoissairaanhoidon, jos perusterveydenhuolto ei laiteta kuntoon, huomautti ja moitti tähän mennessä esitettyjä ”karttaharjoituksia” ( LL 16.3.) siitä, että vaihtoehtoja ei ole esitetty, eikä myöskään pohdittu, että mihin esitetty malli johtaa.

Varsinais-Suomen hyvinvointialue Varhan alle koottiin 27 kunnan ja 30 organisaation palvelut.

– Kunnissa sotessa ajateltiin potilasta, asiakasta, nyt ollaan siiloutuneita, on kankea järjestelmä, ja eri johtajia, jotka katsovat vain sitä omaa tulosaluettaan, aluehallituksen 2. varapuheenjohtaja Jani Kurvinen sanoi ja käytti esimerkkinä pientä kuntaa, jossa oli vanhusten palvelutalo, terveyskeskusvastaanotto, vuodeosasto ja kouluterveydenhuolto.

– Yksi lääkäri pystyi hyvin katsomaan päältä nämä kaikki asiat. Nyt siinä samassa pienessä kunnassa ikääntyneiden ympärivuorokautisessa palveluasumisessa on ikääntyneiden tulosalueen lääkäri, työikäisten vastaanotto on sote-lautakunnan alaista ja vuodeosasto on Tyks-sairaalapalveluiden alaista toimintaa – kolme eri lääkäriä.

Hän arvuuttelikin yleisöltä, että mitä tapahtuu pienissä haavoittuvissa yksiköissä.

– Ei sinne saada kolmea eri lääkäriä käymään ehkä yhden tai kaksi päivää viikossa. Tulosalueet eivät ole pystyneet tekemään yhteistyötä. Sitten esitetään, että pienet yksiköt täytyy lopettaa.

Aluehallituksen jäsen Teija Ek-Marjamäki muistutti, että vaikka palveluiden keskittämisen perusteena käytetään sitä, että saadaan paremmin henkilöstöä, niin kaikki eivät siirry palvelujen mukana.

– Johtamistasoja on Varhassa liian monta, hänkin myönsi ja totesi, että Varhalla on menossa yt-neuvotteluja, ja ajatuksena on keventää esihenkilöporrasta ylempää, jotta saadaan ihmisiä tekemään päivittäistä työtä ”ihan sinne konkretiaan”.

Hän muistutti myös, että virkamiehet ovat laskeneet matkat ja matka-ajat esittämiinsä uusiin palvelupisteisiin nykyisiltä terveysasemilta.

– Ei siis suinkaan sieltä missä ihminen asuu.

Etäisyys saattaa voikin olla huomattavasti isompi kuin virkamiesten tavoittelema, maksimissaan 30 kilometrin tai 33 minuutin matka.

Teija Ek-Marjamäki arvioi, että jos rahat palveluihin tulisivat yhdestä pussista, niin lähipalveluiden suhteen olisi eri meininki ja viittasi juuri matkakustannuksiin, joita maksetaan Kelasta.

Hän pohti keskittämistä myös työnantajan näkökulmasta: kun työntekijä lähtee viemään toiselle paikkakunnalle lastaan hammaslääkäriin, niin hän on koko päivän reissussansa.

– Se maksaa yhteiskunnalle 350 euroa.

Terveysasemien lopettamissuunnitelmat harmittivat yleisössä myös kuntien elinvoiman kannalta – uusia asukkaita ei saa, jos ei ole palveluita.

– Vedetäänkö verhot kiinni ja sanotaanko ikäänkuin että talvikunnossapito on lopetettu.

– Nyt annetaan vähän kuin pahalle pikkusormi, ajetaan terveyspalveluita alas, mutta kukaan ei näytä miettivän, että kun terveyspalveluiden ja kiitettävästi kunnissa nyt olevien vanhusten hoitolaitosten yhteys katkeaa, niin tästä tulee lumipalloilmiö – kun ei ole lääkäriä eikä hammaslääkäriä, niin miten voidaan organisoida myöskään minkäänlaisia vanhusten palveluita, yleisöstä ihmeteltiin.

Kuntien hyvinvointityöstä ja yhteistyöstä alueiden kanssa kysyttiin ja Loimaan hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja Jari Välimäki luonnehti, ettei se toimi.

– Vielä. Eikä Loimaallakaan ole vielä hyvinvointikoordinaattoria.

Viranhaltijoita ei paikalla lopulta ollut, vaikka niin oli etukäteen luvattu. Useita oli tilaisuudessa puhetta johtaneen, Keskustan Varsinais-Suomen piirin varapuheenjohtaja Arttu Laaksosen mukaan kysytty.