Hirvikosken ennallistaminen on nytkähtänyt eteenpäin – pohjapato rakennetaan aikaisintaan kesällä 2026

0
Pohjapatosuunnitelmaa esittelemässä olivat Nordic Tractionin kehityspäällikkö Jari Toiviainen, Loimaan kaupungininsinööri Osmo Hongisto, Ramboll oy:n projektipäällikkö Päivi Paavilainen ja Varsinais-Suomen Ely-keskuksen vesitalousasiantuntija Pekka Parkkila.

Hirvikosken luonnonmukaistamiseen tähtäävä pohjapatohanke on edennyt lupavaiheen suunnittelun loppumetreille. Pohjapatosuunnitelmaa esiteltiin jokialueen asukkaille viime viikolla hankkeessa mukana olevien Loimaan Kaupungin, Varsinais-Suomen Ely-keskuksen ja Nordic Tractionin toimesta. Hankkeen suunnittelusta vastaa Ramboll oy.

Osapuolista Nordic Tractionin lähtökohtana on päästä eroon pelkästään kuluja ja työtä tuottavasta säännöstelypadosta. Kaupunki haluaa parantaa alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia ja Ely-keskus pyrkii avustamaan kunnostustarpeessa olevien patojen luonnonmukaistamista.

– Viimeisissä tulvissa me nostimme padolta yhdeksän laituria ja kaksi isoa puuta. Padon voimalakäyttö loppui vuonna 1968 ja sen jälkeen siitä on aiheutunut meille pelkästään tappiota, Nordic Tractionin kehityspäällikkö Jari Toiviainen kertoi.

– Padon nykyinen rakenteellinen kunto edellyttää, joka tapauksessa merkittäviä kunnossapito toimenpiteitä ja padon mekaaniset säätöluukut soveltuvat huonosti veden pinnan tarkkaan säännöstelyyn, joten kosken ennallistaminen olisi kaikkia osapuoli palveleva vaihtoehto.

Nordic Tractionille padosta on yrityksen edustajien mukaan pelkästään haittaa. Joulukuun tulvien mukana padosta siivottiin yhdeksän laituria ja kaksi isoa puuta. Kuva: Matti Lähteenmäki

Lupasuunnitelmassa esitellään toimenpiteiksi vanhan, vuonna 1908 rakennetun säännöstelypadon purkamista ja sen paikalle rakennettavaa pohjakynnystä ja tekokoskea, joka mahdollistaa kalojen kulkemisen. Varsinainen pohjapato rakennettaisiin leveämpään joenkohtaan noin 200 metriä nykyiseltä padolta Vesikosken padon suuntaan.

Suunnitteluvaiheessa kaupunki on vastannut kustannuksista ja toteutusvaiheessa kustannukset jaetaan kaupungin, Ely-keskuksen ja Nordic Tractionin kesken.

Paikalla olleille jokiranta-asukkaille suurimpana huolena oli suunnitelmassa esitetty veden pinnan lasku. Nykyisellään vedenpinta on ollut noin puoli metriä alkuperäisten patolupa-asiakirjojen rajoja ylempänä, ja suunnitelmassa vedenpinta laskisi Vesikosken padon ja uuden pohjapadon välisellä matkalla patoluvassa merkitylle tasolle.

– Suunnitelmassa on oikein hyvä pato ja hyvällä paikalla, mutta se on hieman liian matala, Heikki Helminen kommentoi.

Alueen asukkaiden muistilistalla oli joessa elävien lajien huomioiminen ja asukkaat ilmaisivat huolensa suunnitellusta vedenpinnan laskemisesta.

Vanhan luvan rajoissa pysyminen helpottaa uuden padon lupaprosessia. Tulvakorkeuksien hillitsemisen vuoksi pohjapadon mitta suunnitelmassa on 70 metriä ja laskelmien mukaan vanhojen asiakirjojen mukaisissa tulvarajoissa pysyminen puoli metriä korkeammalla tavanomaisella vedenpinnalla vaatisi noin 100 metriä leveän padon, jonka sovittaminen Loimijokeen on mahdotonta.

Suunnitelmaa varten tehdyissä maastokartoituksissa havaittiin, että nykyisen säännöstelypadon luukkuaukot ovat selvästi ylempänä kuin padon asiakirjoissa on esitetty. Syystulvien myötä selvisi myös, että suunnittelun lähtökohtana käytetyt vanhojen asiakirjojen tiedot joen nykyisistä tulvakorkeuksista eivät käytännössä pidä paikkaansa, koska tulvatilanteissa patoluukkuja ei ennätetä avaamaan tarpeeksi nopeasti ja samalla yläjuoksulta tulvavesien mukana tuleva roska tukkii jatkuvasti luukkuja.

– Vanhoissa asiakirjoissa määritellyt ”kerran 500 vuodessa tapahtuvat” tulvakorkeudet ylittyvät säännöllisesti, eikä niistä ole ilmeisesti aiheutunut merkittävää tulvahaittaa. Eli on mahdollista, että tulvat pysyisivät hallinnassa hieman nyt esitettyä korkeammallakin pohjapadolla, Ramboll oy:n projektipäällikkö Päivi Paavilainen kommentoi.

Ely-keskuksen vesitalousasiantuntija Pekka Parkkila lupasi, että pohjapadon korkeudennoston mahdollisuus selvitetään ennen luvan hakemista. Veden korkeus voi myös vaikuttaa Vesikosken padon sähköntuotantokapasiteettiin.

– Keskustellaan, että millainen sota siitä syntyy, jos vedentasoa nostetaan.

Suunnitelmassa nykyisen padon kohdalle rakennettaisiin pohjakynnys ja tekokoski (vasen punainen ympyrä) ja itse pohjapato rakennettaisiin muutama sata metriä Vesikosken padolle päin (oikea ympyrä). Tulvahallinnan vuoksi pohjapadon tulee olla 70 metriä pitkä ja sen vuoksi rakenne on kaareva.

Pohjapadon ja tekokosken välisellä noin 200 metrin mittaisella jokiosuudella vedenkorkeus putoaisi noin 1,5 metriä nykyisestä. Tämän joenpätkän varrella on vain kaksi asuinkiinteistöä, ja näiden lisäksi rantaviivan vetäytyminen ja jokimaiseman muutos koskisi lähinnä Nordic Tractionin tehdasaluetta.

Uuden vesiluvan hakuprosessi kestää arviolta noin yhdeksän kuukautta, joten pohjapadon rakennustyöt käynnistyvät aikaisintaan vuoden 2026 kesällä.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän