
Hirvikosken luonnonmukaistamiseen tähtäävä pohjapatohanke on edennyt lupavaiheen suunnittelun loppumetreille. Pohjapatosuunnitelmaa esiteltiin jokialueen asukkaille viime viikolla hankkeessa mukana olevien Loimaan Kaupungin, Varsinais-Suomen Ely-keskuksen ja Nordic Tractionin toimesta. Hankkeen suunnittelusta vastaa Ramboll oy.
Osapuolista Nordic Tractionin lähtökohtana on päästä eroon pelkästään kuluja ja työtä tuottavasta säännöstelypadosta. Kaupunki haluaa parantaa alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia ja Ely-keskus pyrkii avustamaan kunnostustarpeessa olevien patojen luonnonmukaistamista.
– Viimeisissä tulvissa me nostimme padolta yhdeksän laituria ja kaksi isoa puuta. Padon voimalakäyttö loppui vuonna 1968 ja sen jälkeen siitä on aiheutunut meille pelkästään tappiota, Nordic Tractionin kehityspäällikkö Jari Toiviainen kertoi.
– Padon nykyinen rakenteellinen kunto edellyttää, joka tapauksessa merkittäviä kunnossapito toimenpiteitä ja padon mekaaniset säätöluukut soveltuvat huonosti veden pinnan tarkkaan säännöstelyyn, joten kosken ennallistaminen olisi kaikkia osapuoli palveleva vaihtoehto.

Lupasuunnitelmassa esitellään toimenpiteiksi vanhan, vuonna 1908 rakennetun säännöstelypadon purkamista ja sen paikalle rakennettavaa pohjakynnystä ja tekokoskea, joka mahdollistaa kalojen kulkemisen. Varsinainen pohjapato rakennettaisiin leveämpään joenkohtaan noin 200 metriä nykyiseltä padolta Vesikosken padon suuntaan.
Suunnitteluvaiheessa kaupunki on vastannut kustannuksista ja toteutusvaiheessa kustannukset jaetaan kaupungin, Ely-keskuksen ja Nordic Tractionin kesken.
Paikalla olleille jokiranta-asukkaille suurimpana huolena oli suunnitelmassa esitetty veden pinnan lasku. Nykyisellään vedenpinta on ollut noin puoli metriä alkuperäisten patolupa-asiakirjojen rajoja ylempänä, ja suunnitelmassa vedenpinta laskisi Vesikosken padon ja uuden pohjapadon välisellä matkalla patoluvassa merkitylle tasolle.
– Suunnitelmassa on oikein hyvä pato ja hyvällä paikalla, mutta se on hieman liian matala, Heikki Helminen kommentoi.

Vanhan luvan rajoissa pysyminen helpottaa uuden padon lupaprosessia. Tulvakorkeuksien hillitsemisen vuoksi pohjapadon mitta suunnitelmassa on 70 metriä ja laskelmien mukaan vanhojen asiakirjojen mukaisissa tulvarajoissa pysyminen puoli metriä korkeammalla tavanomaisella vedenpinnalla vaatisi noin 100 metriä leveän padon, jonka sovittaminen Loimijokeen on mahdotonta.
Suunnitelmaa varten tehdyissä maastokartoituksissa havaittiin, että nykyisen säännöstelypadon luukkuaukot ovat selvästi ylempänä kuin padon asiakirjoissa on esitetty. Syystulvien myötä selvisi myös, että suunnittelun lähtökohtana käytetyt vanhojen asiakirjojen tiedot joen nykyisistä tulvakorkeuksista eivät käytännössä pidä paikkaansa, koska tulvatilanteissa patoluukkuja ei ennätetä avaamaan tarpeeksi nopeasti ja samalla yläjuoksulta tulvavesien mukana tuleva roska tukkii jatkuvasti luukkuja.
– Vanhoissa asiakirjoissa määritellyt ”kerran 500 vuodessa tapahtuvat” tulvakorkeudet ylittyvät säännöllisesti, eikä niistä ole ilmeisesti aiheutunut merkittävää tulvahaittaa. Eli on mahdollista, että tulvat pysyisivät hallinnassa hieman nyt esitettyä korkeammallakin pohjapadolla, Ramboll oy:n projektipäällikkö Päivi Paavilainen kommentoi.
Ely-keskuksen vesitalousasiantuntija Pekka Parkkila lupasi, että pohjapadon korkeudennoston mahdollisuus selvitetään ennen luvan hakemista. Veden korkeus voi myös vaikuttaa Vesikosken padon sähköntuotantokapasiteettiin.
– Keskustellaan, että millainen sota siitä syntyy, jos vedentasoa nostetaan.

Pohjapadon ja tekokosken välisellä noin 200 metrin mittaisella jokiosuudella vedenkorkeus putoaisi noin 1,5 metriä nykyisestä. Tämän joenpätkän varrella on vain kaksi asuinkiinteistöä, ja näiden lisäksi rantaviivan vetäytyminen ja jokimaiseman muutos koskisi lähinnä Nordic Tractionin tehdasaluetta.
Uuden vesiluvan hakuprosessi kestää arviolta noin yhdeksän kuukautta, joten pohjapadon rakennustyöt käynnistyvät aikaisintaan vuoden 2026 kesällä.