LOIMAAN SEUTU Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (Kvvy yhdistys) sekä paikalliset sidosryhmäverkostot ovat koonneet uuden toimintasuunnitelman vuosille 2025–2028. Vaikka Loimijoen alueen vesien tilaa on parannettu jo vuosia, sen sivu-uomat ovat edelleen välttävässä ja yläjuoksun osalta pitkälti tyydyttävässä tilassa. Kvvy yhdistyksen Loimijoki-työtä koordinoiva Hanna Arola sanookin työnsarkaa riittävän vielä valtavasti.
Toimintasuunnitelmaa laadittaessa esiin nousivat jo ennestään tutut ongelmat kuten vedenpinnan korkeuden nopeat vaihtelut ja tulvat, jokiveden sameus sekä joessa ajelehtivat kasvillisuuslautat, jotka vaikeuttavat arkea ja vähentävät alueen vesien arvostusta.
Suurin ongelma vähäjärvisellä ja voimakkaasti ojitetulla alueella on kuitenkin veden liian nopea kulkeutuminen valuma-alueelta jokiin ja veden mukana kulkeva kiintoaine ja ravinteet.
– Hyvin tulvaherkillä alueilla olisi tärkeää vahvistaa vesien hallintaa, mikä osaltaan tukee kuormituksen hillitsemistä.
Avaintekijöinä ovat Arolan mukaan maanviljelijät. Hän sanoo, että heidän kanssaan tulee löytää yhteisiä etuja ja toimintatapoja, jotka höydyttävät sekä maanviljelijää että vesistöjä. Toimintakaudella Loimijoki-työn pääpaino onkin konkreettisten kunnostustoimien suunnittelussa ja toteutuksessa.
Uudessa toimintasuunnitelmassa taustoitetaan, että vuonna 2020 Loimijoen alueelle laadittiin pelastusohjelma, joka on toiminut muun muassa kunnostustoimien kohdentamisen työkaluna edellisellä toimintakaudella. Pelastusohjelmaa ollaan parhaillaan päivittämässä, ja sitä hyödynnetään myös tällä toimintakaudella kunnostustoimien kohdentamisessa.
Aiemmilla toimintakausilla lanseerattiin myös toimintamalli maanomistajien ja asiantuntijoiden yhteistyössä tekemästä kunnostustoimien suunnittelusta. Toimintamallin mukaista monitavoitteista vesienhoidon, eri maankäyttömuotojen ja eri toimijoita huomioivaa yhteensovittavaa toimintatapaa on tarkoitus jatkaa.
Toimintasuunnitelman mukaan Loimijoen alueella aiotaan toteuttaa myös vähintään viisi vesien tilan parantamiseen ja vesienhallintaan liittyvää paikallista hanketta eri puolilla Loimijoen valuma-aluetta. Lisäksi toteutetaan vähintään kolme konkreettista valuma-alue- tai vesienhallintakunnostustoimenpidettä. Toimintakauden aikana ollaan mukana myös vähintään yhdessä valtakunnallisessa vesienhoitoon liittyvässä hankkeessa.
Loimijoki-työtä koordinoiva Hanna Arola sanoo olevansa tyytyväinen siihen, miten hyvin kunnat ovat sitoutuneet Loimijoen alueen vesistön suojelemiseen. Mukana ovat kaikki alueen kunnat eli Loimaan lisäksi Humppila, Ypäjä, Jokioinen, Tammela, Forssa, Huittinen ja Punkalaidun. Kunnilta saatu rahoitus on myös toiminnan perusta. Arolan mukaan yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä on tarkoitus jatkossa laajentaa.
Hän sanoo, että kunnat ja yritykset hyötyvät saavutetuista tuloksista alueen elinvoimaisuuden, yhteisöllisyyden ja kiinnostavuuden kasvaessa. Aktiivinen vesienhoito turvaa myös ruoantuotannon huoltovarmuutta ja vesihuollon toimivuutta.