LOIMAA Puistokadun koulussa otettiin tammikuussa käyttöön uutisvälkät. Äidinkielenopettajat Anna-Kaisa Laimi ja Kia Kanervavuori sekä opinto-ohjaaja Saara Saariaho sanovat uutisvälkkien suosion yllättäneen heidät. Ne ovat olleet jopa niin suosittuja, että oppilaiden määrää on jouduttu välillä rajoittamaan.
Idea uutisvälkkien järjestämiseen syntyi, kun haluttiin keksiä jotain uutta toimintaa uutisten viikolle. Uutisten viikko on koulujen ja uutismedian vuosittain järjestämä mediakasvatuksen teemaviikko tammikuussa. Opettajat ovat myös huomanneet, että oppilaiden kiinnostus uutisia kohtaan on kasvanut koronasta alkaen.
– Uutisten seuraamisesta voi tulla myös säännöllisempää, kun niitä opitaan katsomaan. Samalla se vähentää netistä tulevaa vääristynyttä tietoa, he pohtivat.
Kahdeksatta luokkaa käyvä Elisabeth Kukka on huomannut, että netissä liikkuu paljon väärää tietoa. Uutisvälkän antia hän pitää hyvänä, sillä maailman tapahtumat kiinnostavat.
– Mielestäni tiedän aika hyvin, mitä maailmassa tapahtuu, mutta ihan hirveästi en seuraa uutisia esimerkiksi puhelimesta. Kotonakin tulee harvemmin katsottua niitä.
Viime vuosina Kukka kertoo seuranneensa esimerkiksi Ukrainan tilannetta. Kotimaan uutisista kiinnostavat Kukan mukaan merkittävimmät, esimerkiksi viimevuotiset presidentinvaalit ja Alexander Stubbin valinta. Myös Yhdysvaltojen presidentinvaalit ja Donald Trump ovat aiheita, joita Kukka sanoo seuranneensa.
– USA:n vaalien aikana huomasin myös, että netissä levisi aika paljon valheellista tietoa.
Uutisvälkkien lisäksi Puistokadun koulussa on ollut jo muutaman vuoden lukuvälkkä, joka on osa lukutaitotiimin toimintaa. Laimi, Kanervavuori ja Saariaho sanovat, että lukutaitotiimin tavoitteena on tehdä lukemisesta paitsi näkyvää myös helppoa ja mukavaa. Oppilaita kannustetaan lukemaan esimerkiksi luokkien välisellä lukuhaasteella, jossa eniten lukenut luokka palkitaan.
– Lukuhaasteessa saa valita luettavaksi mitä tahansa, vaikka Aku Ankkaa. Kunhan vaan lukee, Kanervavuori selvittää.
Anna-Kaisa Laimin mukaan lukuhaasteet ovatkin olleet yllättävän suosittuja, vaikka ovat vapaaehtoisia. Koulussa on käytössä myös lukudiplomi. Siinä oppilas lukee kolmesta kymmeneen kirjaa lukukauden aikana ja tekee niistä pienen tiivistelmän osoittaakseen lukeneensa teokset.
Elisabeth Kukka sanoo, että lukudiplomi on kannustanut häntä lukemaan enemmän, kun on tavoite. Hän tietää myös, että kaveripiirissä lukemista on jatkettu vielä diplomin saamisen jälkeenkin, koska on huomattu, miten kivaa se on.
– Nykyään myös juttelemme kirjoista ja vinkkaamme niistä toisillemme.
Laimi sanoo, että tärkeää on myös se, ettei kaikkea aina arvostella koulussa.
– Lukudiplomi ja lukuhaaste ovat sellaisia, joissa voi vain onnistua ja ylittää itsensä. Tarkoitus onkin näin kannustaa oppilaita.
Lukuvälkillä oppilaat lukevat välitunnilla itsevalitsemaansa kirjaa joko itsekseen tai ryhmässä ääneen. Vaikka lukuvälkkä ei ole yhtä suosittu kuin uutisvälkkä, opettajien mukaan niissä käy aina joku. Elisabeth Kukka pitää lukuvälkkiä hyvänä välituntitoimintana, sillä muuten se kuluisi helposti seisoskellen ja kännykkää tuijottaen.
Myös poikia käy säännöllisesti lukuvälkillä. Kanervavuori sanoo, että he tykkäävät usein lukea ääneen ryhmässä. Viime aikoina esillä ollut Respektiä-kirja on hänen mukaansa aktivoinut poikia lukemaan.
– Myös esimerkiksi ennätystenkirja on sellainen, jota he mielellään lukevat ääneen ja arvuuttelevat ennätyksiä toisiltaan.