
LOIMAA Vaikka lentopalloväkeä yöpyi Loimaan seudulla lähes 3000 jo keskiviikkona, oli torstain ja perjantain välinen yö ensimmäinen todellinen testaus majoituksen sujuvuudelle.
Niinijoen koulun liikuntasalissa oli hieman suunniteltua vähemmän majoittujia. Monella kuitenkin oli mukanaan hieman tavallista makuualustaa enemmän tilaa vaativa ilmapatja, joten väljäksi majoitustilaa ei voi väittää.
– Aika valtavia ”sänkyjä” monella on ja me on ohjeistettu, että jos on yli 80 senttiä leveä patja, niin sillä nukkuu kaksi tai sitten ostamaan uutta patjaa, tilan majoitusvastaava Taru Mäkelä kommentoi.
Makuusalissa nukkuminen oli kuitenkin onnistunut varsin hyvin. Hetki ennen yhdeksää tilasta yllätetystä Someron Pallon d-tyttöjen nelikosta hyvin kertoi nukkuneensa kolme.
– Unta sain vasta aamuyöstä. Lähinnä häiritsi tuo poistumistien valo, joka osui suoraan kohdalle. Ja AINA löytyi joku, joka kuorsasi, Vilja Sillanpää harmitteli.

Myös luokkahuoneet Niinijoella olivat täynnä lentopallopelureita ja valmentajia. Latvialaisen Rigas Volejbola Skolan porukka osallistui Poweriin myös viime vuonna, ja eroavaisuuksia Loimaan ja Joensuun välillä löytyi muutamia.
– Ruoka on ihan samanlaista ja muutenkin paljon samaa. Viime vuonna nukuimme liikuntasalissa, niin siellä oli todella meluisaa. Nyt oli pienempi ja rauhallinen tila, pelaajat kommentoivat yhteen ääneen.
Tai lähes yhteen ääneen, sillä eräältä joukkueen pelaajalta majoitustila ei saanut puhtaita papereita.
– Aivan hirveä yö! Kun ikkunoita oli pidetty auki, niin täällä on järkyttävä lannanhaju. Ja sitten täällä on kylmä, vaikka ikkunat olisivatkin kiinni. Ja tarjolla saisi olla vaikka keksejä ja maitoa, eikä pelkästään kuivaa ja kovaa ruisleipää.

Sen verran kehuja nimettömäksi jättäytynyt pelaaja kuitenkin jakoi, että ruokaa oli Niinijoella tarjolla riittävästi ja jonot liikkuivat nopeasti. Hirvihovissa aamiaiselle hieman myöhemmin nousseet sen sijaan saivat hetken aikaa jonotella, mutta jonotus tehtiin hyvässä hengessä eikä isompia narinoita kuulunut.
– Me nukahdettiin noin yhdeltätoista ja herättiin viittä vaille seitsemän, niin kerettiin hakemaan aamiaista ennen tuota jonoa. Yö sujui rauhallisesti, Juho Kiviperä ja Robert Rokka kertoivat.

Kaksikko edustaa Raision Loimun d-poikia. Loimulta Poweriin lähti 13 joukkuetta, joiden noin 100 pelaajaa majoittuvat Hirvihovissa. Hirvihovissa oli majoittujia yhdeksästä seurasta.
– Ensimmäinen yö oli aika viileä, kun nuo puhaltimet olivat ”täysillä”. Tämä toinen yö huomattavasti parempi ja vaikka nyt onkin väkeä aika paljon, niin homma toimii hyvin, Pielaveden Sammon d-poikien valmentaja Sami Simpanen kertoi.
– Tytöt ovat vallanneet kaikki vessat ja niissä haisee ihan järkyttävästi hajuvedelle, eräs pelaajista täydensi.

Hirvihovilta löytyi myös tämän vuoden Power Cupin majoitusvastaava Petri Riponiemi, joka kertoi toimivansa tällä hetkellä lähinnä puhelinvastaajana, mutta tekee sen mieluummin kiertäessään majoituspaikkoja läpi.
– Minulle on tärkeää olla mukana touhuissa. Ei minun kuulu istua missään pöydän vieressä vastailemassa puhelimeen. Paras on kiertää paikkoja ja kysellä vähän majoittujilta, että miten yöt ovat menneet.
Pääasiassa Riponiemi kertookin saaneensa hyvää palautetta. Joitakin pieniä ongelmia on ilmennyt, mutta ne on saatu järjestymään. Riponiemen arvion mukaan noin 80 prosenttia osallistujista ovat aikaisemminkin olleet Power Cupissa, ja kokemus lisää sujuvuutta.
– Pääosin ovat tottuneita kävijöitä ja uudetkin turnaukseen osallistujat tulevat vanhojen konkareiden mukana. Varsinaisia keltanokkia on todella vähän.
Majoituksen suunnittelu- ja kartoitustyöt alkoivat jo syksyllä. Riponiemi kertoo järjestäneensä 21 majoituskiinteistöstä noin kaksi hehtaaria lattiapinta-alaa. Tiloja on varmuuden vuoksi varattu niin paljon, että jonkun jääminen pois ei aiheuta paniikkia.
– Loimaan lisäksi meillä on tiloja Humppilasta, Oripäästä, Pöytyältä ja Ypäjältä. Kuntien kanssa on pitänyt selvittää majoituksen pelisäännöt ja mitä tiloja saa käyttää. Siksi onkin tärkeää, että jokaisen tilan majoitusvastaava tuntee tilan ja tietää, miten siellä toimitaan ja liikutaan.

Majoitusporukassa on talkoolaisia noin 250 ja niiden rekrytoiminen jatkui aivan viime päiviin saakka. Riponiemi toimi samassa hommassa myös vuoden 2006 Power Cupissa, jolloin hänen aisaparinaan oli Aapo Rantanen.
– Onneksi olen pitänyt vanhat paperit tallella ja niistä mapeista löytyi isoimmat kynnyskysymykset, mitkä pitää huomioida. Ei tarvinnut pyörää keksiä uudestaan, Riponiemi huokaisi.