LOIMAA/NIINIJOKI Kun Tuomas Mäkelä, tuota pikaa kahdeksanvuotias, kuuli mammansa kutovan sukkia veteraaneille, heräsi pojassakin innostus.
– Minä haluan myös tehdä jotain.
Koska puikot eivät olisi pysyneet hyppysissä eikä ompelukoneestakaan ollut ratkaisuksi, niin Tuomas hoksasi: minä voin piirtää!
Idealampun syttyessä ja siirtyessä ensi viivoina paperille elettiin tammikuuta. Värikynistä ilmestyi tervehtimään katsojaansa ensin iloinen karhu, joka heiluttelee siniristilippua. Suomen lippu löytyy myös kaikista 85 muusta kuvasta, jotka Tuomas piirsi karhukuvan jälkeen.
Niinpä kotona Niinijoella on nyt vetoketjulliseen salkkuun suljettuna odottanut nippu Tuomaksen aitoja ja alkuperäisiä tervehdyksiä, jotka lähtevät paikallisten sotaveteraaniyhdistysten postittamina saajilleen, jäsenkirjeiden mukana.
Anu Salo