Loimaa/Sarka
Sari Holappa
Ajassa ei tarvitse mennä kovin monia vuosia taaksepäin, kun lähes perheessä kuin perheessä katseltiin puoli yhdeksän uutisia televisiosta. Ja monelle nimenomaan Ylen tuottamat uutiset olivat ne oikeat uutiset ilman loppukevennysten tuomaa hömppää.
– Kun kysyin luokalliselta oppilaita, kuinka moni on joskus katsonut puoli yhdeksän uutisia, yksikään käsi ei noussut, kouluttajana opettajille suunnatussa mediakasvatuspäivässä toiminut Tuomas Kaseva kertoi.
Pääuransa toimittajana, mutta myös mediakasvatuksen opettajana ja viime aikoina tutkijanakin viihtynyt Kaseva sanoo muutoksen olevan vanhempiin sukupolviin nähden todella läpäisevää ja suurta.
– Nykyajan nuorille ei tule enää käsitystä, että on olemassa journalistisia kokonaisuuksia, vaan uutiset ovat heille yksittäisiä feedejä, jotka tulevat kännykän näytölle samalla tavalla kuin mainokset ja valeuutisetkin, hän totesi.
Kasevalle tuli tutkimuksessaan myös yllätyksenä, miten vahvasti nuoret uskovat esimerkiksi tubettajatähtiin.
– Kun nuorilta kysyttiin, keitä he pitävät luotettavimpina tietolähteinä, he kertoivat luottavansa eniten vanhempiinsa, ystäviinsä ja some-tuttuihinsa. He pitivät siis tubettajaa luotettavampana kuin toimittajaa, Kaseva päivitteli ja kysyi samalla, olemmeko unohtaneet opettaa nuorille, mitä journalismi oikein on.
– Tietävätkö nuoret, että journalismin tekee ainutlaatuiseksi sitoutumisen faktoihin, hän jatkoi pohdintojaan.
Mediakasvatuspäivään osallistuneet Punkalaitumen Yhteiskoulun äidinkielenopettajat Anna-Kaisa Mäkinen ja Terhi Vuola ovat tehneet työssään saman havainnon kuin Kaseva toi puheessaan esiin: nuoret seuraavat uutisia netistä ja kännyköistään.
– Paikallislehtiä sentään vielä luetaan, mutta ei valtakunnan, he tiesivät.
Kosken lukion rehtori Mirja Rautavuori-Lehtinen oli myös huomannut, että nuoret tarttuvat oikeastaan enää paikallislehteen. Hän sanoikin olevansa huolissaan siitä, miten vähän lehtiä yleensäkin enää luetaan.
– Tässä ajassa huomaa myös, miten pirstaleisuus valtaa alaa. Olen myös huolissani valeuutisista, hän kertoi.
Punkalaitumelaisopettajien mielestä nuorten medialukutaito ei yleisesti ottaen ole kuitenkaan vuosien varrella heikentynyt, mutta ei myöskään parantunut.
– Tuntuu, että me aikuisetkin olemme välillä hukassa netin uutisvirran takia, niin mikseivät myös nuoret, he mietiskelivät.
Naantalia myöten opettajia kerännyt Sanomalehtien Liiton ja paikallislehtien järjestämä mediakasvatuspäivä oli lähtenyt selkeästä tarpeesta.
– Olemme organisoineet vastaavia tilaisuuksia kymmenkunta viime syksystä alkaen, ja on ollut huomattavissa, että opettajat kaipaavat työkaluja, Sanomalehtien Liiton mediakasvatusasiantuntija Hanna Romppainen totesi.
Loimaan Lehden päätoimittajan Kati Uusitalon mukaan opettajilta on myös tullut huolestuneita yhteydenottoja, että osa nuorista ei pysty enää lukemaan tai kirjoittamaan kuin lyhyitä tekstejä.
– Siksi lähdimme yhteistyössä paikallislehtien kanssa järjestämään tällaista päivää, hän taustoitti.
Alastaron yläasteen tekstiilityön, historian ja kuvataiteen tuntiopettaja Outi Kallonen sanoi olevansa huolissaan juuri nuorten medialukutaidosta ja lähdekritiikistä.
– Historian tunnilla käymme esimerkiksi keskustelua siitä, mikä lähde on luotettava ja miksi, hän kertoi.
Mediakasvatuspäivän anteja hän aikoi tulevaisuudessa viedä käytäntöön oppitunneilleen.
– Tällainen antaa aina uusia ajatuksia, vaikka vielä en osaa sanoa, miten lähden niitä toteuttamaan. Tavoitteenani on kuitenkin lisätä lehtien osuutta opetuksessa, Kallonen tuumi.