LOIMAAN SEUTU Kotimainen omenasato alkaa pikkuhiljaa kypsyä, kun ensimmäisiä kesäomenalajikkeita päästään keräämään. Tuoremehuasemaa Loimaalla pitävä Sirkku Mäkinen sanoo aloittaneensa mehun tekemisen viime viikolla.
Satonäkymät eivät kuitenkaan Mäkisen arvion mukaan ole Loimaan seudulla mitenkään huikeat.
– Ainakin nyt näyttää siltä, ettei tule hirveän suurta satoa.
Omenia vaivaavat muun muassa taudit, sillä niissä on paljon pihlajanmarjakoita ja matoja. Mäkinen on havainnut lisäksi niiden tipahtelevan puista normaalia aikaisemmin.
– Uskoisin tämän taas johtuvan kuivasta alkukesästä.
Niinijoella maanviljelijäpuolisonsa Eeli Hollon kanssa asuva Heini Kulmanen on tehnyt saman havainnon, ettei tämän vuoden omenasadossa päästä viime vuoden huippulukemiin. Hollon omistamassa puolen hehtaarin omenatarhassa kun seisoo tyhjiä puita enemmänkin.
– Vaikka kukinta oli tosi runsasta, silti useisiin puihin ei ole tullut omenan omenaa, Kulmanen ihmettelee ja pohtii, mikä pölytyksessä mahtoi lopulta mennä pieleen, sillä pörriäisiä oli keväällä hänen mukaansa liikkeellä runsain mitoin.
Myös omenan laatu on Kulmasen mielestä paikoitellen heikkoa:
– Paljon on rupea ja matoja, hän harmittelee.
Valtakunnallisesti kotimaisen omenan suhteen päästään hyviin satolukemiin. Hedelmän- ja marjainviljelijäin liiton asiantuntija Tomi Pousi kertoo viime vuoden olleen ennätysmäinen, eikä tänäkään vuonna kauas jäädä.
– Viime vuonna omenaa saatiin reilu kahdeksan miljoonaa kiloa. Ihan viime vuoden ennätyslukemiin ei nyt päästä mutta aika lähelle kuitenkin, Pousi ennustaa.
Hänen mukaansa myös sadon taso näyttää hyvältä ja laadukkaalta.
Pääsääntöisesti suomalaiset omenat myydään tuoremarkkinoilla, ja hieman kasvukaudesta riippuen viidestä kymmeneen prosenttia kakkoslaadusta menee jatkojalostukseen.
– Suurin osa jatkojalostuksesta tarkoittaa tuorepuristettua mehua ja esimerkiksi hilloa, Tomi Pousi kertoo.
Kotimaista omenaa voisi Pousin mielestä olla tarjolla runsaamminkin, sillä kysyntä on kovaa.
– Uskoisin niitä menevän enemmän, kun katsoo, miten hyvin kotimaisella omenalla riittää tilaa markkinoilla.
Hän sanoo omenan olevan myös ilmastollisesti kestävää lähiruokaa, joka on puhdasta ja laadukasta.
Heini Kulmanen on Pousin kanssa samoilla linjoilla kotimaisen omenan suhteen. Hän haluaakin nostaa sen kautta esiin yleensäkin suomalaisen ruoan tukemisen ja markkinoinnin.
– Omena on hyvä konkreettinen tuote, jonka avulla pystyisimme nostamaan suomalaisen ruoan imagoa ja markkinoimaan sen laatua, hän pohtii.
Hollon omenatarhasta puita löytyy kymmeniä. Lajikkeita on useita erilaisia aina kesälaaduista talvisiin. Tarhaa esittelevä Kulmanen mainitsee omaksi suosikikseen talviomena Eppulaisen, joka on muodoltaan vähän litteä.
– Se on kiinteä ja sopivasta hapan. Ei kuitenkaan liian hapan, hän analysoi.
Kesälajikkeista suosikiksi nousee yläneläinen Huvitus, jota Kulmanen luonnehtii makeaksi ja pehmeäksi. Lokakuussa kypsyvä iso ja kova Antonovka on puolestaan hyvä hillo- ja mehuomena.
– Toiset tykkäävät leipoakin siitä, mutta se vaatii vähän pidemmän kypsymisajan, hän tietää.
Kulmanen kertoo olevansa myös itse innokas leipuri, jonka keittiössä tuoksuu usein vaikkapa kauraomenapaistos. Omenista tulee tehtyä myös hilloa. Mehut puolestaan teetätetään mehuasemalla. Lisäksi omenista pääsevät nauttimaan paikalliset hirvieläimet, sillä peuranmetsästäjät hakevat niitä ruokintapaikoille.