Nuoret seuraavat uutisia yhä enemmän – katso täältä Uutisten viikon tehtävävinkkejä

0

Paikallislehdet

Uutiset ovat tärkeä osa 13–18-vuotiaiden nuorten media-arkea. Juuri julkistetun tutkimuksen mukaan noin puolet nuorista seuraa uutisia päivittäin ja vain kolme prosenttia nuorista kertoo, ettei seuraa uutisia lainkaan.

Erityisesti korona-aika on näyttänyt lisäävän nuorilla uutisten seuraamista. Nuoria kiinnostavatkin ennen kaikkea isot uutisaiheet sekä maailmalla (51 prosenttia) että Suomessa (48). Myös paikalliset, omaan paikkakuntaan liittyvät uutiset kiinnostavat (40).

Uutismedian liiton Kantar TNS:llä teettämästä Nuoret, uutiset ja luottamus -tutkimuksessa selvitettiin, miten 13–18-vuotiaat nuoret käyttävät uutisia ja millaisena he kokevat mediasisältöjen luotettavuuden.

Nuoret kertovat törmäävänsä epäselvään, virheelliseen tai valheelliseen tietoon media-arjessaan melko usein. Isoa osaa nuorista huolestuttaakin virheellisen tai valheellisen tiedon yleistyminen, ja vaikka keskimäärin noin 60 prosenttia kokee uutisten totuudenmukaisuuden arvioinnin helpoksi, joka kolmas siis kokee sen vaikeaksi.

Tutkimuksen mukaan nuoret uskovat, että luotettavan tiedon merkitys tulee tulevaisuudessa entuudestaan kasvamaan.

Valtakunnallisella Uutisten viikolla halutaan kiinnittää huomiota nuorten mediataitoihin ja niiden kartuttamiseen.

– Viikko haastaa torjumaan väärän tiedon leviämistä ja ottamaan selvää, mikä on totta, Loimaan Lehden päätoimittaja Kati Uusitalo sanoo.

Mediataidot ovat tärkeää arkipäivän osaamista, sillä törmäämme kaikki koko ajan isoon määrään informaatiota, josta pitäisi osata erotella pois virheellinen ja valheellinen tieto ja hahmottaa sen lisäksi myös olennainen tieto.

– Kukaan ei synny mediataitojen mestarina, vaan niitä pitää opetella ja harjoitella. Siksi sanomalehdet ovat keränneet ison tehtäväpankin, jonka avulla taitoja voi harjoitella sekä itsenäisesti että koulussa tai kotona perheen kanssa.

Perinteinen Sanomalehtiviikko on muuttunut Uutisten viikoksi – osin siksi, että sanomalehdet ovat paikallislehtiä myöden jo monimediaisia, sekä printissä että digitaalisesti uutisia julkaisevia medioita.

Nuorten eniten seuraama uutispalvelu on sosiaalinen media (69 prosenttia) ja sen kanavista Instagram ja YouTube.

Tutkimuksessa selvisi, että nuorten tärkein yksittäinen uutislähde ovat iltapäivälehtien verkkosivut – joka toinen nuori seuraa niitä.

Iän myötä lehtien verkkopalvelut tulevat yhä tärkeämmiksi uutislähteiksi, ja vanhimmilla vastaajilla ne nousevat uutislähteenä somen edelle. Lehtien verkkopalveluita ja painettuja lehtiä lukee yli 60 prosenttia uutisia seuraavista 13–18-vuotiaista nuorista.

Vaikka somea seurataan, siihen ei luoteta: vain noin joka kymmenes sanoo luottavansa somen uutisointiin.

Lähes 80 prosenttia kertoo sensijaan luottavansa lehtien verkkopalveluiden ja painettujen lehtien uutisiin – iän mukana luottamus jopa kasvaa: 17–18-vuotiaista 90 prosenttia luottaa niihin.

Uutisten seuraamisen määrä kasvaa myös iän myötä: vanhimmat eli 17–18-vuotiaat nuoret seuraavat uutisia selvästi säännöllisemmin kuin nuoremmat. Pojat seuraavat uutisia hieman aktiivisemmin kuin samanikäiset tytöt.

Tyttöjä kiinnostavissa aiheissa korostuvat nuorten elämään liittyvät, lyhyet uutiset ja korona, ilmasto ja ympäristö sekä mielenterveys ja kiusaaminen. Pojilla taas urheilu ja liikunta sekä tiede ja teknologia.

Iän myötä kiinnostus erityisesti isoihin uutisiin kasvaa.

– Yläkouluikäiset ja toisella asteella opiskelevat nuoret ovat selvästi varsin kiinnostuneita yhteiskunnallisista teemoista ja ajankohtaisten aiheiden seuraamisesta. Onkin tärkeää, että nuorten näkökulmat huomioidaan mediassa myös isoissa valtakunnallisissa ja globaaleissa uutisaiheissa, mediakasvatusasiantuntija Hanna Romppainen Uutismedian liitosta sanoo.

FAKTA

Tarjolla puuhaa ja pohdittavaa!

Kurkkaa Uutismedian liiton sivuille (uutismediat.fi) ja uutismediakasvatus.fi-sivuille! Tässä esimerkkejä tarjolla olevista tehtävistä:

Elävä etusivu. Tulostettava etusivu, johon pienetkin lapset voivat kirjoittaa oman uutisensa ja keksiä lehdelleen nimen. Sivun juju on se, että sen keskelle leikataan reikä ja sivun voi kohdistaa ”elävään kuvaan” – oppilaisiin, lähimaisemaan tai luokan tapahtumaan.

Lukupassi ja 50 vinkkiä esiopetukseen. Esi- ja alkuopetukseen on tarjolla paljon kivoja tehtäviä: 50 vinkkiä -vihkosessa niitä on jaettu opetuksen sisältöalueisiin ja Lukupassin voi tehdä myös verkossa.

Vikkilän sanomat -lautapeli. Kuka tahansa voi tulostaa pelin itselleen. Materiaaleissa on mukana pelilauta, pelihahmoja ja -kortteja. Pelissä käydään tehtävien avulla läpi toimittajan työn eri vaiheita alakoululaisille sopivalla tavalla.

Millainen toimittaja olisit -testi. Verkkopelissä pelaaja törmää kymmeneen eri tilanteeseen ja hänen pitää miettiä, miten hän niissä käyttäytyisi toimittajana. Pelissä käydään läpi toimittajien eettisiä ohjeita ja se on tarkoitettu yläkoululaisille ja sitä vanhemmille oppilaille.

Seiso sanojesi takana -peli. Miten voisit osallistua ja vaikuttaa omassa arjessasi? Sisältää neljä peliä, joissa harjoitellaan itsetuntemusta, haastavissa tilanteissa kommunikointia ja tehdään vaikuttavia tekoja Vaikuttamisbingossa. Viimeinen peli on kaupunkisuunnistus, jonka tehtävät voi sovelluksessa siirtää oman paikkakunnan kartalle. Ohjaajan tulee ladata peli käyttöönsä, jotta hän saa pelin tunnukset. Pelaajien tulee kirjautua peliin.

Juttutyypit.fi Mikä on analyysi, mikä reportaasi, mikä uutinen? Mikä niitä erottaa? Juttutyyppien oma sivusto on hyvä apu yläkoululaisille ja erityisesti lukioissa erilaisten tekstien pohtimiseen. Mukana myös näkökulmia journalismiin sosiaalisessa mediassa ja pohdintaa lisääntyneen visuaalisuuden vaikutuksesta journalismiin.

Lapset ja nuoret äänessä -opas. Lasten ja nuorten sananvapauden mahdollistamisen ja takaamisen pohdintaa uunituoreessa oppaassa.

Pallo hallussa -opas. Miten ilmastonmuutos näkyy mediassa? Opas antaa työkaluja ilmastouutisoinnin tarkasteluun.

10 tapaa vaikuttaa median välityksellä -opas. Käytännön vinkkejä siihen, miten nuoret voivat hyödyntää mediaa vaikuttamisen välineenä.

Missä kulkevat median rajat -videot. Journalistit kertovat esimerkkejä työstään ja siihen kuuluvasta eettisestä pohdinnasta. Katsoja joutuu miettimään, miten itse toimisi.

Nuoret estradille #2 Näkökulmia julkaisemisen etiikkaan. Miltä tubettajasta tuntuu? Mitä trolli hakee? Miksi faktojen tarkistaminen ja lähteiden kriittinen tarkastelu on tärkeää? Materiaalissa kerrotaan nykynuorten mediakulutukseen sopivalla tavalla julkaisemiseen liittyvistä valinnoista – sisältää myös takuulla keskustelua aikaansaavia tehtäviä.

Pidä silmät auki. Jutuntekijän opas. Harjoitellaan toimittajan työtä – tehtäviä riittää jutuntekoprosessin kaikista vaiheista.

Opas uutisten analysointiin. Runsaasti harjoituksia, joiden avulla voidaan pohtia vaikkapa kaikkia niitä valintoja, joita ennen uutisen julkaisua on tehty.

Onko tämä totta? Oppaassa pohditaan tapoja punnita median luotettavuutta ja sitä, miten media eroaa kaikesta muusta julkaistavasta sisällöstä.