PÄÄKIRJOITUS: Vesistöt ovat vetovoimaa

0
Jokilauttatapahtuma on ollut suosittu ja jokiajeluille on jonotettu.

Onko meillä ollut sitoutumiskammoisia päättäjiä? Vuosikausia on puhuttu esimerkiksi Loimijoen virkistyskäytöstä, mutta kovin vähän on saatu asiassa aikaan. Tulee mieleen, että tähän merkittävästi asukkaiden viihtyisyyteen ja paikkakunnan vetovoimaan vaikuttavaan asiaan ei ole oikeasti sitouduttu, ei rahalla eikä kokonaisvaltaisilla suunnitelmilla (s. 5).

Esimerkiksi kaupungin keskustaan, torilta jokirantaan ulottuvalle alueelle, kaupungin laiturin kohdalle tehtiin kyllä suunnitelma, mutta sitä ei toteutettu, koska ei ollut rahaa. Virkistyskäyttöä onkin ilmeisesti iso parkkipaikka ja jokeakin voi kätevästi ihailla, kun vie jätteitä Satakunnantie 17:n ekopisteelle. Missään ei edes lue, että hei, täällä on verovaroin kustannettu laituri!

(Talouskurista huolestuneiden kannattaa muistaa, että ei ole ilmaista sekään, että suunnitelmiin käytetään työpanosta ja mahdollisesti jopa konsulttiapua ja suunnitelmat jäävät käyttämättä.)

Aikoinaan puhuttiin jokirantabulevardeista, joita pitkin voisi tepastella ja nauttia jokinäkymistä, mutta sekin unohtui.

Veikkaan, että muualla jopa ihmetellään miksi kaupungin keskustan läpi kulkevaa jokea ei ole hyödynnetty ja tuotu esiin, ikäänkuin emme ymmärtäisi, millainen aarre joki on.

Lukuisat tavallisten kuntalaisten vapaaehtoisesti tekemät toimet todistavat, että asukkaat arvostavat vesistöjä ja niiden tarjoamia virkistysmahdollisuuksia. Melliläjärven runsas käyttö ja Peltoislaisten uimapaikkatalkoot ovat yksi viimeisimmistä arvostuksenosoituksista ( LL 22.6.). Oripäässä kunnostettiin Myllylähdettä hienolla projektilla ( LL 30.5.2019).

Loimaan seutua pidetään vedettömänä vaikka yksistään Loimaalla on jokia ja uomia lähes 300 kilometriä ja järviäkin monta: yli hehtaarin kokoisia noin kymmenen ja pienempiä, noin Vesihovin uima-altaan kokoisia tai suurempia lähes 300.

Tämän ”vedettömyys”-puheen voisikin jokainen lopettaa ja ryhtyä jalat maassa ideoimaan sitä, miten vesistöistä saataisiin helposti saavutettava virkistäytymismahdollisuus asukkaille ja vaikka matkailijoille – ja miten saataisiin lisää asukkaita esimerkiksi rantatontteja tarjoamalla.

Hoitamattomina ja autioina joenranta-alueet eivät ole ilo kenellekään – eivät jokirannan tuntumassa kiinteistön omistaville asukkaille, eivätkä muillekaan kaupunkilaisille.

Turvalliset uimapaikat luovat erityisesti vetovoimaa – tuskin tulee koskaan sellaista sukupolvea lapsia, joka ei tykkäisi uimisesta. KU

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here