Loimaan kaupungin päätöksenteon luottamuselinpaikat jyvitettiin valtuustoryhmien kesken kesälomien aikaan.
Lomilta palattuani piti hetken oikein ajatuksella tankata, mitä paikkajako tarkoittaa kaupunginhallituksessa, jossa keskusta ja Meidän Loimaa jakoivat yhden hallituspaikan keskenään puoliksi (LL 21.7.). Yksi hallituspaikka jaetaan siten, että keskustalla on kyseinen paikka hallussaan puolet valtuustokaudesta ja Meidän Loimaalla toisen puolen.
Näköjään perussuomalaiset saa hallitukseen kaksi paikkaa eli tuplaa paikkamääränsä viime valtuustokaudesta. Kokoomus puolestaan menettää yhden paikan, kuten vasemmistoliittokin. Keskusta menettää puolikkaan hallituspaikan, kun se jakaa tuon yhden hallituspaikan meidänloimaalaisten kanssa. Näiden muutosten voi ymmärtää heijastelevan vaalitulosta.
Keskustan ja Meidän Loimaan hallituspaikan jakaminen ei ole aivan vähäpätöinen asia, jos sitä katsoo kaupunginhallituksen voimasuhteiden kannalta.
Hiljattain päättyneellä valtuustokaudella keskustalla ja kokoomuksella oli enemmistö niin kaupunginvaltuustossa kuin -hallituksessa. Alkaneella valtuustokaudella kyseisillä puolueilla ei ole enää enemmistöä valtuustossa, mutta kaupunginhallituksessa keskustalla ja kokoomuksella on enemmistö yhä tuon puolen valtuustokautta. Toisen valtuustokauden puoliskon hallituksen enemmistön muodostavat perussuomalaiset, Meidän Loimaa, Sdp ja vasemmistoliitto, jolloin kyseisillä ryhmillä on yhteensä kuusi hallituspaikkaa yhdestätoista.
Se, montako paikkaa ryhmillä on hallituspöydässä, on olennaista viimeistään silloin, kun esityksistä ja päätöksistä äänestetään eli ollaan eri mieltä yhteisten asioidemme hoitamisesta.
Hahmottelemani asetelma on tietenkin siinä mielessä keinotekoinen, ettei minulla ole aavistusta siitä, millaisia jakolinjoja hallitukseen alkaa muodostua – ketkä toisin sanoen löytävät toisensa. Sitä paitsi, päättyneelläkin valtuustokaudella nähtiin, etteivät keskusta ja kokoomus ole kaikista asioista yhtä mieltä.
Mahdollisesti tarvittavat enemmistöt päätösten taakse muodostetaan kaupunginhallituksessa tapaus ja asia kerrallaan. Joku on jo arvioinut, että päätöksenteon ennustettavuus heikkenee siitä, mihin on totuttu. Osin puoluekannasta riippuu, nähdäänkö tämä huonona vai hyvänä kehityksenä.
Tuleva hallitusasetelma korostaa poliittisen päiväjärjestyksen merkitystä, eli mitä asioita tuodaan kaupunginhallituksen käsiteltäväksi ja ennen kaikkea, missä vaiheessa valtuustokautta. Hallituksen päätökset ja esitykset voivat näyttää toisenlaisilta riippuen siitä, kumpi tuota yhtä ”vaa’ankielihallituspaikkaa” hallinnoi, keskusta vai Meidän Loimaa.
Keskusta aloittaa tuolla niin sanotulla hallituksen jakopaikalla. Pian näemme, pyrkiikö esimerkiksi keskusta hyödyntämään tämän tuomalla päätöksentekoon tärkeinä pitämiään asioita ensimmäisen kahden vuoden aikana. Toisaalta on muistettava se, että niistä isoista kysymyksistä päättää yleensä viime kädessä valtuusto.
Lari Kiviranta