Hitaus on mäyräkoiran vahvuus takaa-ajossa

0
Pelemans Vili, kavereiden kesken pelkkä Vili, on innokas, periksiantamaton ja tarkkavainuinen mäyräkoira. Sen isäntä, Pöytyällä asustava Heikki Rasilainen sanoo metsästävänsä Vilin kanssa lähinnä metsäkauriita ja valkohäntäpeuroja.

Loimaa/Virttaa
Sari Holappa

Kolmevuotias mäyräkoira Vili lepäilee auton etupenkillä sikiunessa lauantaiaamuna kello kymmenen jälkeen. Sen päivä on alkanut varhain, sillä Turun Seudun Mäyräkoirakerhon, Alastaron riistanhoitoyhdistyksen ja Säkylän Erämiehien järjestämä mäyräkoirien ajokoe alkoi yhteisellä kokoontumisella jo kukon laulun aikaan Virttaan työväentalon pihalla. Niinpä neljättä kertaa kokeisiin osallistunut Vilikin oli sännännyt metsään jo seitsemältä aamulla.

– Meillä meni tällä kertaa ihan hyvin, vaikka ei ollutkaan mikään huippusuoritus, Vilin isäntä, pöytyäläinen Heikki Rasilainen arvioi lemmikkinsä tämänkertaista tasoa.

Sadasta pisteestä Vili onnistui nappaamaan 72,5, millä heltisi kuudes sija. Rasilaisen mukaan pisteitä verotti toisen erän lopussa ollut pitkä ajamattomuusjakso.

– Jos toinen erä olisi mennyt yhtä hyvin kuin ensimmäinen, olisimme saaneet pisteitä paljon enemmän.

Lemmikkiään Rasilainen kuvaa todella innokkaaksi ja periksiantamattomaksi metsästyskoiraksi, jolla on hyvä vainu.

– Ennen kaikkea se on kuitenkin perheenjäsen, ei pelkkä metsästysväline, hän kuitenkin korostaa.

Pienestä koostaan huolimatta mäyräkoira on tehokas metsästyskaveri. Ylituomarina kokeissa toiminut Risto Kellin sanoo lajin soveltuvan monenlaisen riistan ajamiseen.

– Viralliset ajoeläimet ovat jänis, kettu, metsäkauris ja peurat, hän luettelee.

Mäyräkoiran vahvuus on ehkä hieman yllättäen sen hitaus. Kellin sanoo, että isompi koira juoksee liian kovaa riistan perässä. Kun vauhtia on liikaa, metsästäjän on silloin mahdotonta osua kuolettavan tarkasti ohikiitävään eläimeen.

– Siinä juuri piilee mäyräkoiran suosion salaisuus metsästäjien parissa.

Kellin uskoo suosion myös jatkuvan, vaikka pari vuotta sitten voimaan tullut lakimuutos sallii kookkaampien koirien käytön metsästyksessä. Kun ennen suurin sallittu säkäkorkeus oli 28 senttiä, nykyään se on 39.

– Ruotsissa on saanut jo kymmeniä vuosia metsästää isommilla koirilla, mutta silti mäyräkoira on ykkönen. Siksi en usko, että mäyräkoirat tulevat vähenemään Suomessakaan.

Tämänkertaisiin ajokokeisiin osallistui kahdeksan koiraa, joista kauimmainen oli tullut Seinäjoelta saakka. Vastaava koetoimitsija Terhi Kellin sanoo, että kokeita järjestetään ennen kaikkea jalostuksen vuoksi.

– Näin saadaan selville parhaat yksilöt, ja kun koiralla on hyvät taustat, niiden pennut viedään suorastaan käsistä.

Risto Kellinin mukaan erinomaiset sukujuuret eivät riitä hyvän metsästyskoiran saamiseksi.

– Sitä on silti harjoitettava, ja sen on myös päästävä toteuttamaan viettiään. Muuten perheessä tulee vaikeuksia, jos on riistaviettinen koira ja se otetaan vain seuraksi.

Jos koira pääsee metsään purkamaan energiaansa, se on Kellinin mukaan silloin myös mitä parhain perhekoira.

Mäyräkoiria on kolmea kokoa, samoin kuin turkkilaatuja. Terhi Kellinin mukaan yleisin metsästyskäytössä oleva on normaalikokoinen ja karkeakarvainen.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here