LOIMAAN kaupungin ensi vuoden tulot ja menot ovat tasapainossa, kun kaupunginhallitus on antanut oman budjettiesityksensä.
Ensi vuoden tulos osoittaa käytännössä nollatulosta. Loimaalaisten kunnallis- ja kiinteistöverotus on säilymässä ennallaan. Ensi vuoden isona investointina on Satakunnantien peruskorjauksen aloittaminen, ja hanke ulottuu vuodelle 2023 (LL 22.9.).
Kaupunki varautuu tarkistamaan ja tarvittaessa muuttamaan talousarvion pitävyyttä jo heti alkuvuoden aikana. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Teija Ek-Marjamäen (kesk.) mukaan tämä johtuu pitkälle siitä, että suunnitelmavuosien 2023 ja 2024 valtionosuuksiin liittyy paljon epävarmuutta.
Kaupunginhallituksen budjettipäätöksessä mainitaan, että sote-uudistuksen vaikutukset valtionosuuksiin ja muihin rahoitustekijöihin tarkistetaan laskentatekijöiden tarkentuessa alkuvuoden 2022 aikana. Lisäksi hyvinvointilautakunnan käyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä tarkistetaan sekä tehdään tarvittaessa muutosesitykset kaupunginhallituksen ja -valtuuston käsiteltäviksi.

Kyseiset maininnat kirjattiin hallituksen päätökseen valtakunnallista sote-uudistusta silmällä pitäen. Tämänhetkisten budjettitietojen mukaan näyttää karkeasti arvioiden siltä, että mitä suuremmat sote-menot kaupungilla on tänä ja ensi vuonna, sitä vähemmän kaupunki saa valtionosuuksia vuoden 2023 jälkeen, kun sote-palvelut ovat siirtyneet maakunnalliselle hyvinvointialueelle.
Sote-menojen kurissapitämistä ennen sote-uudistusta vaikeuttaa valtion taholta tulevat lakisääteiset muutokset, jotka vaikuttavat esimerkiksi hoitajamitoitukseen ja asiakasmaksutuottoihin, ja talousarvion perusteella kyseiset muutokset heikentävät kaupungin taloutta ensi vuonna. Valtio on luvannut korvata lakisääteisiä muutoksia valtionosuuksilla, mutta Loimaalla se ei kata täysimääräisesti menetettyjä tuloja eikä menolisäyksiä.
Kaupunginjohtaja Jari Rantala kuvailee tilannetta mielenkiintoiseksi. Hän havainnollistaa, että yhtäältä valtion lainsäädäntö ohjaa kuntia kasvattamaan kustannuksiaan, toisaalta kuntien pitäisi tulevaisuuden rahoituspohjaa turvatakseen tavoitella sitä, etteivät kustannukset kasvaisi.
Tältä siis näyttä tällä hetkellä, ja Rantala muistuttaa, että budjettiin palataan alkuvuodesta, kun taloudelliset kokonaisvaikutukset ja laskentatekijät tarkentuvat.

Sote-palveluiden kustannuksiin liittyvällä problematiikalla voi olla konkreettisia vaikutuksia palveluihin.
Ensi vuonna saatetaan joutua pohtimaan esimerkiksi sitä, jätetäänkö suunniteltu kaupungin oma lastensuojeluyksikkö perustamatta tai toteutetaanko se vasta loppuvuodesta. Kaupunginjohtajan mukaan lastensuojeluyksikkö voi olla järkevää perustaa, jos se vähentää kustannuksia jo ensi vuoden aikana.
Sama logiikka pätee uuteen ikäihmisten asumispalveluyksikköön, jota suunnitellaan Loimaalle ja jota parhaillaan valmistellaan kaupungilla (LL 20.10.). Rantalan mukaan kaupungin on pohdittava sitä, onko asumisyksikköä järkevää perustaa ennen sote-uudistusta peruskunnan aikana vai jättää yksikön perustaminen maakunnallisen hyvinvointialueen ratkaistavaksi.
Luonnollisesti mitään takeita ei ole siitä, lähteekö hyvinvointialue aikanaan perustamaan iäkkäiden uutta asumisyksikköä Loimaalle.
– Tässä on huomioitava palveluiden toimivuus, Rantala korostaa ja sanoo, että kaikissa näissä pohdinnoissa on mietittävä sekä taloutta että palveluiden vaikuttavuutta.

Lautakuntien budjettiesitysten jälkeen kaupungin tulos oli vielä runsaat kolme miljoonaa euroa tappiollinen. Sen jälkeen budjettiin on tehty karsintoja ja esimerkiksi sote-puolella palkkakuluista on vähennetty 600 000 euroa ja erikoissairaanhoidon menoja leikattu 700 000 eurolla siitä, mitä sairaanhoitopiiri on esittänyt.
Budjetissa kyseinen erikoissairaanhoidon leikkaus mainitaan riskillisenä vähennyksenä, mutta sen todetaan perustuvan viime vuosien erikoissairaanhoidon esityksen toteutuman alittumiseen. Rantala havainnollistaa, että viime vuonna Loimaan erikoissairaanhoidon menot jäivät noin kaksi miljoonaa pienemmiksi kuin mitä sairaanhoitopiiri arvioi ja tänä vuonna ne saattavat jäädä 1–2 miljoonaa pienemmiksi.
Ek-Marjamäki toteaa, että kaupunki on aiempinakin vuosina arvioinut itse erikoissairaanhoidon menoja, mutta hän myöntää siihen sisältyvän omat riskinsä etenkin nyt, kun huomioidaan koronapandemia ja sen mahdollisesti aiheuttama hoitovelka.

Kuluvan vuoden budjettiin verrattuna ensi vuonna kaupungin menoissa on kasvupaineita ja käyttötuloissa laskupaineita. Eniten menoja kasvattavat henkilöstökulut 2,2 miljoonaa ja palvelujen ostot 1,6 miljoonaa euroa. Budjettiin sisältyy muun muassa vajaan 27 henkilötyövuoden lisäys. Lisäksi palkkamenoihin on arvioitu kahden prosentin lisäys, joskaan kunnallisalan tulevista palkkaratkaisuista ei ole vielä tietoa.
Henkilöstökulut ovat kokonaisuudessaan 46,7 miljoonaa, kun taas palveluiden ostot 56,1 miljoonaa euroa. Erikoissairaanhoidon menoiksi arvioidaan 23,1 miljoonaa euroa ensi vuonna.
Leasingrahoituksen ja lainojen yhteenlasketun määrän arvioidaan olevan noin 39 miljoonaa euroa ensi vuoden lopussa, kun mukaan ei ole huomioitu Hirvikosken uuden päiväkodin leasingvastuuvelkaa. Summaan sisältyy vesiliikelaitoksen leasingvastuut.
Talousarvio etenee kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here