Valtuustossa kannatusta liikuntahalliselvitykselle

0
Loimaalle suunniteltuun uuteen iäkkäiden asumisyksikköön viitaten perussuomalaisten valtuutettu Juha Vuorinen totesi, että muualla asuvat iäkkäät pitää saada asumaan kotikuntaan. – Mutta minne ja minkälaiseen yksikköön, hän pohti puheenvuorossaan. Vuorisen vieressä on Sini Peltonen. Kuva: Lari Kiviranta.

LOIMAA Sivistyslautakunnan aiemmin syksyllä budjettiehdotuksessaan esille nostama kysymys Loimaan sisäliikuntatilojen riittävyydestä sai vastakaikua myös maanantain budjettivaltuustossa. Lautakunta linjasi, että lisätilojen suunnittelu tulisi aloittaa viipymättä (LL 17.9.).
Valtuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Olavi Ala-Nissilä kertoi keskustan valtuustoryhmän kannattavan ripeää liikuntahalliselvitystä, jonka tavoitteena on muun muassa ratkaista Keskuskoulun liikuntatilatarpeita mutta myös laajemmin palloilutarpeita. Hänen mukaansa tässä voi olla erilaisia malleja ja voidaan selvittää myös yrittäjävetoista mallia.
Myös valtuutettu Jorma Rinne (kok.) totesi ihmisten puhuvan siitä, että Keskuskoulu tarvitsee liikuntatiloja ja harrastajat harjoitushalleja.
– Ja tätä selvitystä edellytetään, että kaupungin virkamiesjohto lähtee ainakin selvittämään, jotta päättäjät tietävät, missä mennään ja mitä pitäisi tehdä.
Ala-Nissilän mielestä Loimaalla on investointivaraa. Hän kertoi keskustan pitävän hyvänä esimerkiksi Hirvikosken uuden päiväkodin toteuttamista. Hän nosti esille myös kaupungin keskustan, Metsämaan ja Virttaan päiväkotien investointi- ja korjaustarpeet lähivuosina sekä viihtyvyysinvestoinnit, kuten rantapuiston.

Loimaan kaupungin nettoinvestoinnit ovat noin 4,2 miljoonaa euroa ensi vuonna. Loimaan vesiliikelaitoksen investoinnit ovat puolestaan kahden miljoonan luokkaa.
Valtuutettu Matti Ylitalo (ml.) sanoi, että investointeja kaivataan varsinkin infran kunnossapitoon ja asukkaiden palveluihin.
– Rahan käytössä pitää kuitenkin joku tolkku olla. Paljon kehuttu Hirvikosken päiväkotihanke oli esimerkillisen kummallinen tapahtumasarja, jossa kohde meni kierros kerrallaan kalliimmaksi, eikä sen teknisistä ominaisuuksista tuntunut kellään olevan tietoa, ei ainakaan päättävissä pöydissä.
Lainakannan ja leasingvastuut huomioiden Jorma Rinteen mielestä varovainen pieni lainan lisäyskään tuleviin investointeihin ei liene huono satsaus nykyisellä korkokannalla.
Valtuutettu Maarit Koivisto (vas.) totesi, ettei kaupunkia voi ainakaan syyttää ylivelkaantumisesta, ja hänen mielestään Loimaalla olisi varaa lisätä lainanottoa kaupungin kehittämiseksi.
Koivisto havainnollisti, että Loimaan lainakannaksi ilman vesiliikelaitosta arvioidaan 1 859 euroa asukasta kohden, kun Tilastokeskuksen mukaan koko maan kuntasektorin lainakannan keskiarvo oli 3 448 euroa per asukas vuonna 2020.
– Valitettavasti monet jo kuluvan vuoden talousarviossa olleet investoinnit ovat jääneet tekemättä ylijäämäisestä tilinpäätösennusteesta huolimatta. Tällainen on esimerkiksi kaupungin oman lastensuojelun sijaishuollon yksikön perustaminen.
Hänestä lastensuojeluyksikkö olisi ehdottomasti pitänyt saada toimimaan jo kuluvan vuoden aikana.
– Mutta missään tapauksessa sitä ei kannata jättää perustamatta, vaikka toiminnan aloitus nyt siirtyykin vuodelle 2022, hän sanoi ja totesi, että kunnallisen lastensuojeluyksikön lakkauttaminen aikoinaan oli yksi niistä virheistä, joita nyt maksetaan kohoavina ostopalvelukustannuksina.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here