Millaista on korona-arki koulussa?

0
Hirvikosken yhtenäiskoulun opettajat Hannu Hirvonen ja Katri Kiviniemi ja vs. rehtori Kari Mäki-Mantila (keskellä) kertovat, millaista on koulun arki korona-aikana. He ovat huolissaan siitä, mitä vaikutuksia poikkeusajalla tulee olemaan lapsiin. KUVA: Kati Uusitalo

Loimaa/Hirvikoski

– Ei tarvitse miettiä, näkyykö koronan poikkeusaika tulevaisuudessa oppilaissa. Se näkyy nyt jo, Hirvikosken yhtenäiskoulun (HYK) opettajat sanovat.

He eivät ole huolensa kanssa yksin. Samaa sanoo Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (KARVI), jonka selvityksen mukaan poikkeustilanteessa elämänhallinnan ongelmat, oppimiseen liittyvät vaikeudet ja erilaiset mahdollisuudet opiskella kotioloissa vahvistavat eroja oppijoiden välillä.

– Hyvät ovat pärjänneet kyllä, opettajat sanovat ja arvelevat, että parhaiten etäopiskeluajasta selvinneitä oppilaita tuettiin paljonkin kotona.

 

Korona on tuonut ylimääräistä huolehdittavaa koulun arkeen. Se vie aikaa opetukselta ja tunneilla joudutaan keskittymään oppituntien ydinasioihin.

– Käsienpesu tuntien alussa ja koneiden puhdistaminen tunnin lopuksi vie aikaa. Koko ajan ollaan noin 2–3 viikkoa perässä opetussuunnitelmasta. Se tietää, että kevät on melkoista pikajuoksua, yläluokkalaisia opettava Hannu Hirvonen arvelee.

– Koko ajan on kiire. Onneksi asiat ainakin alaluokilla toistuvat, kakkosluokkalaisia opettava Katri Kiviniemi sanoo, ja harmittelee, että opetus on suunniteltua vähemmän toiminnallista.

Hartaimmin opettajat kuitenkin toivovat, ettei enää tarvitse siirtyä etäopetukseen. Häiriöt lisääntyivät, kun koulun rutiinit katosivat.

– Epäasiallista käytöstä, rajatonta käyttäytymistä, vs. rehtori Kari Mäki-Mantila kuvaa.

Opettajat kokevat, että etäopiskelun aikana oppilaiden oli koneen suoman etäisyyden turvin helpompi kiusata muita ja häiritä oppitunteja. Etänä saattoi oppilailla olla kone ja yhteyskin auki, mutta kamera kiinni, jolloin opettajan oli vaikea tietää, oliko oppilas unten mailla vai tunnilla.

Opettajat myös huomasivat, että oppilaat kommunikoivat toistensa kanssa eri tavalla viesteillä kuin kasvotusten – kun ei tarvitse selittää, viesteillä sanotaan sellaistakin, mitä ei muuten sanottaisi.

Videopalaverit eivät myöskään innoita keskusteluun. Se on huomattu myös aikuisten kesken opettajainkokouksissa ja vanhempainilloissa.

– Vanhemmat eivät kysele.

Koulun ja kodin yhteistyö on tärkeää oppilaan tukemisessa, mutta vanhempia ei ole tavattu kuin videolla. Kummioppilastoiminta on ollut tauolla. Opettajainkokoukset on kaikki pidetty kaikki näytön välityksellä.

– Yhteisöllisyys on kärsinyt, Kari Mäki-Mantila toteaa ja arvioi, että me-henkeä on ehtinyt syntyä vähemmän, kun ei ole päästy kokoontumaan ja tutustumaan.

Opettajat ovatkin miettineet myös sitä, miten korona vaikuttaa oppilaiden sosiaalisiin taitoihin, joita koulussa myös harjoitellaan.

Rehtori suree, että oman koulun loppumisen vuoksi Hirvikoskelle tulleet kojonkulmalaiset eivät ole koulupäivän aikana voineet tavata kavereitaan, jotka ovat muilla luokilla ja se on saattanut tehdä siirtymisestä vaikeampaa.

 

Osalle koululaisista koulu on ollut jo kokonaan poikkeusaikaa.

– Pienimmät ovat ihmetelleet, että onko joskus saanut mennä parkour-alueelle ja onko tosiaan saanut leikkiä kuudesluokkalaisten kanssa, Katri Kiviniemi kertoo.

Välitunneilla on epidemian ajan ulkoiltu omilla alueilla, ruokailut on porrastettu ja opettajatkaan eivät taukoile opettajainhuoneessa. Osin siksi, että taukoja on vähemmän – valvojia tarvitaan enemmän, kun välituntialueita on tavallista enemmän.

Koulua ei kuitenkaan ole mitoitettu turvaväleille. Ylimääräisiä tiloja ei ole koulurakennuksessa eikä luokissa.

Hirvikoskella on kaikkiaan nelisensataa oppilasta. Jos kontaktit minimoitaisiin täysin vaikkapa käytävillä, niin oppitunti olisi ohi ennen kuin viimeiset pääsisivät tunnille.

– Tilanne elää, vs. rehtori kuvaa korona-aikaa.

Kun kaikkia asioita pitää arvioida suhteessa koronaan, monet suunnitelmat on pitänyt tehdä uusiksi moneen kertaan – ja sitten viimeksi vielä ehkä peruuttaa.

Joulujuhlakin piti lukukauden päätteeksi pitää Hirvihovissa niin, että myös lasten läheiset olisivat mukana. Seuraavassa versiossa juhla piti pitää siellä vain koulun kesken. Sittemmin myös yhteinen juhla omissa tiloissa on peruttu, mutta luokat kuvaavat esityksensä toisten katsottavaksi.

Sivistystoimessa oli Loimaalla marraskuussa mietitty, voitaisiinko rajoituksia jo höllentää. Hirvikoskella sovittiin, että odotetaan vielä pari viikkoa, maanantaihin 29. marraskuuta.

Sitä edeltävänä perjantaina koulu sai kuitenkin aamulla tiedon, että kaikki kakkosluokkalaiset asetetaan karanteeniin.

Opettajista tuntuu, että poikkeukseton aika on ollut vähissä.

– Joku tulee karanteenista, toiset lähtevät karanteeniin. Kokeita järjestetään uusiksi moneen kertaan, kun oppilailla on poissaoloja aiempaa enemmän. Kaikki venyy ja venyy.

Kun tartuntoja tai altistumisia on ilmennyt, rehtori ja opettajat ovat iltaisin käyttäneet aikaa selvittääkseen puhelimessa, kuka on istunut kenenkin vieressä vaikkapa neljä päivää sitten, onko ollut ryhmätöitä tai ketkä ovat välitunneilla tai ruokailuissa olleet yhdessä.

Koulussa joudutaan miettimään myös sitä, miten etenkin pienimmät oppilaat käsittelevät koronaan liittyviä asioita. Lapsilla voi olla paljon kysymyksiä ja he voivat esimerkiksi pelätä sairastumista tai vaikkapa isovanhempien kuolemaa.

– Joiltakin karanteenissa olleilta olemme yhdessä kyselleet, millaista se on ollut, Katri Kiviniemi sanoo.

Opettajistakin havaitsee turhautumista välillä ristiriitaisilta tuntuviin ohjeisiin – ei ole kivaa käskyttää oppilaita kaveeraamasta toisten kanssa tai pysymässä tarpeeksi kaukana muista oppitunneilla, varsinkin kun vapaa-aikaa lapset ja nuoret kuitenkin viettävät yhdessä.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here