Miten sote-työntekijät näkevät uudistuksen? Loimaan Lehden kysely paljastaa ict-huolen

0
LL Arkisto

Loimaa
Loimaan Lehden tekemään kyselyyn vastanneet Loimaan sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen työtekijät löysivät sote-uudistuksen isoimmat mahdollisuudet yhteistyöstä ja pelkäsivät eniten, että palvelut karkaavat keskuksiin ja tietotekniikka ei pelaa.
– Sairaanhoidon kahtiajako erikoissairaanhoitoon ja perusterveydenhuoltoon on ollut huono ja paljon päällekkäisyyksiä voidaan purkaa, jos potilastietojärjestelmät toimivat yhteen, kyselyyn vastannut sairaanhoitaja arvioi.
Vastaajien mielestä juuri nyt pitäisikin uudistuksen valmistelussa kiinnittää erityisesti huomiota järjestelmien yhtenäistämiseen, jotta tieto kulkisi potilaan mukana ja yksiköstä toiseen.
– Jos potilastietojärjestelmät saadaan keskustelemaan, helpottuu potilaiden hoito ja hoitovirheiden mahdollisuus vähenee, eräs lähihoitaja kuvaa.
– Nykyinen tilanne on huono, kun kaikilla yhteistyökumppaneilla on eri ohjelma, perushoitaja sanoo.
Hoito- ja palveluketjut ja tiedonkulku yksiköiden välillä voivat vastaajien mielestä sujuvoitua, kun hyvinvointialueesta tulee yksi organisaatio.
– Aidosti matalat kynnykset eri toimijoiden välillä. Yhteistyön voimalla pystyisi palvelemaan ihmisiä paremmin, sairaanhoitaja kuvaa.
Uudistuksella voitaisiin heidän mukaansa saada tasavertaisuutta palveluiden laatuun ja saatavuuteen paikkakunnasta riippumatta.
– Yhtenäiset linjaukset muun muassa päihde- ja mielenterveyspalveluissa, eräs sosiaaliohjaaja nostaa esimerkiksi.

Aluevaaleissa valittavat hyvinvointivaltuustot aloittavat maaliskuussa ja hyvinvointialueet puolestaan vuoden 2023 alusta.
Sote-henkilöstö toivoo, että heidät otettaisiin jo mukaan valmisteluun – että heiltä kysyttäisiin mielipiteitä ja he voisivat vaikuttaa työhönsä.
– Kiinnittäisin huomiota joustaviin ja käytännönläheisiin työtapoihin. Jokaisesta työpisteestä tuotaisiin parhaita puolia esiin ja niistä kehitettäisiin toimivia toimintamalleja, sairaanhoitaja hahmottelee.
– Tekevät kädet tietää paljonko henkilökuntaa todella tarvitaan, eräs hammashoitaja sanoo.
– Henkilöstön kuulemista joka portaassa, ideoinnin mahdollisuus kaikille, toivoo puolestaan eräs sairaanhoitaja.
He kaipaavat myös infoa uudistuksen kulusta. Nyt se on kuulemma jäänyt vähiin.
Ja jotta henkilöstöä riittäisi tulevaisuudessa, huomiota pitäisi kiinnittää myös henkilöstön hyvinvointiin.
Se tarkoittaa vastaajien mielestä niin parempia työoloja, hoitotyön arvostamista ja parempaa johtamista – siis esimerkiksi esimiehiä, joilla olisi aikaa hoitaa esimiestyönsä.
– Hoitotyötä pitäisi kehittää ja johtaa hoitotyöhön osallistuva ja osaava henkilö. Osataanko ja uskalletaanko lisätä tarvittavia resursseja hoitotyöhön, eräs sairaanhoitaja kysyy.

Katse pitäisi kohdistaa vastaajien mukaan myös väestön ikääntymiseen ja lisääntyvään palvelutarpeeseen: palveluasumispaikkojen riittävyyteen ja kotihoidon tehostamiseen.
– Siihen, ettei kaikkia lähipalveluita lopetettaisi.
Uudistuksen uhkina työntekijät näkevätkin palveluiden keskittämisen kaupunkeihin ja isoihin yksiköihin ja palveluiden häviämisen pieniltä paikkakunnilta.
– Ja sitten ovat potilaat hoidossa kaukana kotoaan, esimerkiksi loimaalainen Uudessakaupungissa, lähihoitaja miettii.
Vastaajien mielestä kaikilla ei ole taloudellista tai sosiaalista mahdollisuutta lähteä palveluiden perässä kauas. Niinpä lähisairaaloita tulisi kehittää edelleen.
Työntekijät pelkäävät, että heitäkin aletaan pompotella paikasta toiseen ja että asiakkaat saavat uuden hoitajan toisensa perään, jolloin ”asiakkaan tunteminen on puutteellista”.
Sitäkin pelätään, että yllättäviä kuluja ja hinnannousuja ilmaantuu sitä mukaa kun valmistelu ja uudistuksen toimeenpano etenee – ja tavoitellut säästöt häviävät jo ennen uudistuksen alkua.
Monella on harras toive, että byrokratia ei lisäänny ja rahoituksen riittävyys turvataan.
Se, kenellä on jatkossa päätäntävalta, kiinnostaa.
– Kuka päättää ja missä päätetään loimaalaisia koskevista asioista esimerkiksi vanhusten hoivapaikkoihin tai vuodeosastoihin liittyen? Onko loimaalaisilla enää itsellä mitään sananvaltaa heidän asioistaan päätettäessä? Säilyvätkö Tyks Loimaan sairaalan poliklinikat, sairaanhoitaja miettii.

FAKTA
Näin kysyttiin
Loimaan Lehden tekemät kysymykset välitettiin jouluviikolla Loimaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön sähköposteihin. Vastaajia pyydettiin täyttämään sähköinen lomake (4 kysymystä), jonka vastaukset ja vastaajat näkyivät vain lehden toimittajalle.
Kyselyn täytti parikymmentä henkilöä, jotka olivat sairaanhoitajia, sosiaaliohjaajia, perushoitajia, apulaisosastonhoitajia, osastonhoitajia, lähihoitajia ja hammashoitajia. Lomakkeen avoimia vastauksia kertyi useita sivuja.

SANOTTUA (poimintoja kyselyn vastauksista)

Uudistuksen uhat
Iso kokonaisuus vaatii paljon aikaa, että kaikki saadaan toimimaan yhteen. Miten kaikkea hallitaan? Suurin uhka on, että aletaan riitelemään keskenään, eikä päästä eteenpäin.

sairaanhoitaja

Uudistuksen nettisivut ovat informatiiviset meille ammattilaisille, mutta mietin, mitä tavallinen ihminen niistä saa irti.

sosiaaliohjaaja

Se, että pienet paikkakunnat jäävät isojen jalkoihin.

sairaanhoitaja

Päätökset tehdään silmälläpitäen sitä, mihin valittu edustaja kuuluu.

sairaanhoitaja

Mitä tapahtuu palkoille? Loimaalla on ollut alueellisesti hyvät palkat.

sosiaaliohjaaja

Uudistuksen mahdollisuudet
Kun ollaan yhtä organisaatiota, henkilöstöä voidaan ehkä myös käyttää joustavammin. sairaanhoitaja
Esimerkiksi monialaista tukea tarvitsevien lasten hoito- ja palveluketju on tarkoitus sujuvoitua konsultaatiotiimin avulla. Tämä tarkoittaa sitä että lapset ja nuoret saisivat oikeaa hoitoa ja palvelua. Nyt muun muassa psykiatria ja sosiaalihuolto pallottelevat kuka ottaa koppia.

sairaanhoitaja

Yhteisten ohjelmien, ohjeistusten ja ohjeiden joustavampi käyttö – kun kerran tehty, kaikki voivat käyttää.

sairaanhoitaja

Ehkä keksitään/hyödynnetään uutta teknologiaa tai innovaatioita, joilla hoito tulee potilaan luo alueen laitaseudullekin.

sairaanhoitaja

Sosiaalityölle vahvempi rooli tulevaisuuden sote-palveluissa ja matalankynnyksen sosiaaliohjaus.

sosiaaliohjaaja

Lisää erilaisia asumisratkaisuja niin vanhusten, muistisairaiden sekä päihde- ja mielenterveysasiakkaiden tilanteen parantamiseksi. Kotona asuu paljon ihmisiä, joiden paikka olisi muualla. Samoin nuorten psyykkiseen pahaan oloon tarvittaisiin ratkaisuja.

lähihoitaja

Kehitetään liikkuvaa lääkäritoimintaa ja etävastaanottoja ja parannetaan erikoislääkärin konsultaatiomahdollisuuksia.

sairaanhoitaja