Hirvikoskelle saapuneet ukrainalaiset aikuiset opiskelevat suomen kieltä Loimaan Evankelisessa Kansanopistossa. Taustalla ikkunoiden luona ovat opiston koulutuspäällikkö Kimmo Vanha-Juhe ja tulkkina toimiva opiskelija Liuba Koshara.

LOIMAA/HIRVIKOSKI Loimaan Evankeliseen Kansanopistoon saapuneiden ukrainalaisten pakolaisten määrä on yli kaksinkertaistunut viimeisen parin viikon aikana. Oppilaitokseen on saapunut tähän mennessä 68 pakolaista.

Opiston koulutuspäällikkö Kimmo Vanha-Juhe kertoo, että pakolaisten määrä tulee vielä kasvamaan parilla perheellä. Sen myötä pakolaisten määrä opistossa nousee pikkuisen yli 70:n. Hän sanoo, että sen jälkeen kansanopiston resurssit alkavat tulla vastaan niin luokkatilojen kuin ruokalakapasiteetin puolesta.

Saapuneet pakolaiset jakaantuvat 23 perheeseen. Heistä 37 on aikuisia, 21 kouluikäisiä ja yhdeksän alle kouluikäistä.

– Ukrainalaisia aikuisia miehiä on saapunut ainoastaan neljä eivätkä hekään ole enää nuoria, Vanha-Juhe luonnehtii.

Pakolaiset ovat saapuneet kansanopistoon pääsääntöisesti kahdella tavalla. Heillä on voinut olla ennestään Loimaan seudulla joitakin kontakteja, kuten sukulaisia, jotka ovat olleet apuna. Lisäksi kansanopisto on tullut organisaationa tunnetuksi siitä, että se tarjoaa majoitusta ja opetusta maahanmuuttajille.

Vanha-Juhe muistuttaa, että Loimaalle ja seutukunnalle on saapunut pakolaisia enemmän kuin mitä kansanopistossa on. Hän kertoo opiston muun muassa saaneen yhteydenottoja yksittäisiltä ihmisiltä, jotka ovat majoittaneet väliaikaisesti pakolaisia ja esimerkiksi pyytäneet pidempiaikaisempaa majoituspaikkaa kansanopistosta.

– Meiltä kysytään ihan perusasioita, miten pitää menetellä.

Yksityisten ihmisten yhteydenotoissa esillä ovat olleet myös pakolaisten toimeentulo ja ruokahuolto. Vanha-Juhe muistuttaa, että noin 300 euron suuruinen vastaanottoraha alkaa juosta vasta sitten, kun pakolainen on rekisteröitynyt turvapaikanhakijaksi.

Kansanopistossa pakolaisille aloitettiin suomen kielen opetus maaliskuun puolivälissä, ja tällä hetkellä saapuneista pakolaisista 37 aikuista opiskelee suomen kieltä.

Vanha-Juhe sanoo, että määrä voidaan kasvattaa 40 opiskelijan paikkeille, jonka jälkeen opiskelijat voidaan jakaa kahteen ryhmään. Kansanopistossa järjestellään parhaillaan opettajaa toista suomen kielen ryhmää varten.

Aiemmin kansanopistossa suunniteltiin, että opetusta pystytään järjestämään vain yhdelle ryhmälle, jolloin pakolaisten kokonaismäärä olisi ollut 40–60 huminoilla.

Kansanopistossa on kuitenkin päätetty perustaa toinen ryhmä, sillä Vanha-Juhe sanoo pakolaisten määrän olevan sen verran suuri eikä kansanopisto pysty siltikään vastaamaan kaikkiin tarpeisiin.

Peruskouluikäisiä lapsia on ollut opetuksessa myös kansanopiston naapurissa sijaitsevassa Hirvikosken yhtenäiskoulussa. Vanha-Juhe kertoi jo pari viikkoa sitten, että ensimmäiset seitsemän lasta pääsivät nopeasti, käytännössä heti saapumisensa jälkeen aloittamaan yhtenäiskoulussa (LL 14.3.).

Hän kertoo, että pakolaisten määrän kasvaessa myös kansanopistoon on järjestetty väliaikainen opettaja myöhemmin saapuneille lapsille siihen saakka, kunnes kaupungin hallinnoimaan yhtenäiskouluun voidaan ottaa enemmän oppilaita.

Vanha-Juhe kertoo, että lastenkin opetuksessa on ensisijaista suomen kielen opettelu.

– Valmistavissa ryhmissä heitä valmistetaan suomalaiseen peruskouluun ja integroidaan normaaleihin opetusryhmiin sen mukaan, kun taidot riittävät, hän sanoo ja havainnollistaa, että ensimmäisinä lapset voivat osallistua esimerkiksi taito- ja taideaineisiin.

Vanha-Juhe kertoo, että 13 kansanopistoon saapunutta ukrainalaista perhettä on majoitettu kymmeneen asuntoon Hirvikoskella. Kymmenestä perheestä muodostuva yhteisö puolestaan asuu Loimaan kaupungilta tyhjiksi jääneissä tiloissa Hirvikoskella.

– Kaupungin vuokra-asunnot Hirvikoskella on käyty pohjia myöten loppuun, hän sanoo ja kertoo kansanopiston vuokranneen asuntoja myös yksityisiltä ihmisiltä.

Pari viikkoa sitten kansanopistossa järjestettiin kolmen päivän mittainen tavarakeräys pakolaisten hyväksi, koska he ovat saapuneet Loimaalle käytännössä tyhjin käsin. Vanha-Juhe sanoo tavaraa saapuneen hyvin ja sen olleen laadukasta sekä vastanneen hyvin niihin tarpeisiin, joita pyydettiin.

Tavaroiden jakopiste toimii kansanopistossa edelleen, mutta tavaraa ei nyt vastaanoteta tilaongelman vuoksi. Vanha-Juhe sanoo, että kansanopistoon saapuneiden pakolaisten lisäksi tavaraa voivat hakea myös muut seudulle saapuneet ukrainalaiset.

Paikalliset ihmiset ovat muutoinkin osoittaneet auttamishaluaan ja esimerkiksi tietyissä alueen kaupoissa on voinut ostaa muun muassa hygieniatuotteita, jotka on toimitettu kansanopistoon saapuneille pakolaisille.

– Porukka on yhdistynyt ukrainalaisten taakse, ja apua tulee laidasta laitaan, Vanha-Juhe summaa ja muistuttaa myös lahjakorteista, joita paikalliset ovat ostaneet pakolaisille kauppaan.

Hänestä tärkeää on muistaa se, että apu ei jatku maailman tappiin saakka ja jatkossa pakolaisten on tultava toimeen muun muassa vastaanottorahalla. Myös ukrainalaiset sisäistävät tämän.

– Ukrainalaiset ovat saamastaan avusta äärimmäisen kiitollisia. Samaan aikaan heillä on kova halu alkaa itse ansaita elantonsa.

Vanha-Juhe myöntää välillä joutuvansa tietyllä tavalla masentamaan innokkaimpien unelmia työllistymisestä, sillä harva työnantaja palkkaa työntekijää, joka ei osaa suomea eikä välttämättä englantiakaan.

– Haluja heillä on kyllä työhön.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän