Orisuo
Teemu Luoma paloi vajaat viisi vuotta sitten loppuun.
– Työstä sain paljon enemmän irti kuin vain palkan. Koin olevani arvostettu työntekijäkin, ja että minuun luotettiin. Silti tuntui, että töissä ja myös parisuhteessa ei mennä eteenpäin. Ei ollut tarkoitusta, merkitystä, päämäärää. Kiintopisteitä elämälle.
Kokemus pysäytti täydellisesti ja tuntui, että piti löytää uusi suunta. Hän otti töistä opintovapaata, aloitti puuseppäartesaaniopinnot, erosi, muutti Orisuolle. Opinnot laitettiin tauolle jouluna, kun ei ollut päivissä tarpeeksi aikaa.
Elämä oli alkanut jälleen edetä.
Orisuolta oli löytynyt 1960-luvulla rakennettu talo, jota hän oli alkanut rempata. Tosin hän tunnustaa, että kodin remonttia tehdään pikkuhiljaa, sillä kevytyrittäjänä toimivalle talotekniikan ammattilaiselle on löytynyt töitä myös kodin ulkopuolelta.
– Teen pääasiassa ilmanvaihtotöitä mittausta, säätöjä, asennuksia, vian selvityksiä, huoltoja ja korjauksia. Niitä on tullut tehtyä niin yksityisille kuin esimerkiksi taloyhtiöillekin. Lisäksi olen tehnyt pieniä vesijohto- ja viemäritöitä. Sähkötyölupia ei ole vielä tullut hommattua, mutta tarkoitus on nekin hakea.
Muuallakin hän kävi taloja katsomassa, mutta sopivaa ei löytynyt.
– Faija tämän bongasi. Kriteerinä oli, että talon pitää sijaita Jyväskylän alapuolella eikä ihan itärajalla. Lisäksi sen piti olla asuttava, eli perusasioiden kuten katon ja perustan piti olla kunnossa.
Myös työtiloja hän toivoi.
Nyt pieni puusepänverstas odottaa harrastajaa, kun kaikki talolta halutut ominaisuudet löytyivät Orisuolta vain muutaman kilometrin päästä Kakkostieltä. Sijaintia hän pitää hyvänä yrittäjälle – ei ole ongelma kulkea vaikka Tampereelle, Hämeenlinnaan tai Riihimäelle.
Tai Turkuun, josta hän sai juuri vähän isomman urakan tai Espooseen, jonne hän sai entiseltä työnantajaltaan keikkoja.
– Ei tämä ole niin pitkällä pääkaupunkiseudultakaan eikä olla kuitenkaan ihan peräkorvessakaan.
Orisuolla on mahdollista myös pienimuotoinen omavaraisuus, joka oli Teemu Luomaa alkanut jokin aika sitten kiinnostaa.
– Ei sellainen hampaat irvessä pettuleipää -meininki, mutta kasvimaa ja omasta maasta ruokaa pöytään.
Jo ensimmäiset puolitoista vuotta ovat ovat tuoneet iloisia yllätyksiä: tien toiselta puolelta löytyi metsästä herkkutatteja syksyllä vaikka kuinka ja karpalosuosta on saatu kylältä vinkki.
Luonnonläheisyys näkyy ja kuuluu muutenkin.
– Pihassa vierailee niin paljon eläimiä, että välillä tunnen olevani joku Disney-prinsessa, hän virnistää ja viittaa kaikkien tuntemiin piirrettyihin, joissa eläinten kirjo kerääntyy ihmishahmojen luo.
Kyläyhteisön ihmisetkin ovat ottaneet tulokkaan hyvin vastaan.
– Kuinka aktiivisia pienet kyläyhteisöt vielä ovatkaan, hän toteaa.
– Olen yrittänyt käydä kylätalolla talkoissakin, ja tekisi mieli osallistua enemmänkin, mutta niin paljon en ole ehtinyt, mitä olisin halunnut.
Sekin on käynyt mielessä, että miten monelle löytyisi asunto Loimaan ja Orisuon kaltaisista paikoista.
– On edullisia asuntoja ja jos etsii vähänkään pihaa tai harrastustiloja, niin täältä niitä löytyy.
Ensimmäinen talvi kuulemma otti kyllä vähän koville. Kaverit ja kaikki olivat jääneet pääkaupunkiseudulle ja mies istui yksin talossaan Orisuolla.
– Tuli hetkiä, jolloin sitä kyseenalaisti omat valintansa. On tämä aika erilaista kuin elämä kaupungin 45 neliön vuokrakämpässä Vantaalla.
– Kun tämä ostettiin puolitoista vuotta sitten, oli alkusyksy ja jossain oli vähän vielä vihreää, mutta olin nähnyt tämän lähinnä vain valottomaan aikaan.
Kun kevät alkoi tulla, valoa tuli elämään muutenkin. Löytyi puoliso, jonka kanssa odotetaan nyt perheen ensimmäistä lasta.
Vauvan on määrä syntyä kesäkuun alkupuolella ja koko perheen, mukaan lukien Piia-vaimon esikoispoika, on määrä sitten muuttaa Orisuolle.
– Vaikka koko ajan tapahtuu paljon nyt elämässä, niin ei ole sellaista oloa, että tapahtuu liikaa ja liian nopeasti. Vaikka on tulossa isäksi ja kaikkea, niin on varma olo.
Vaimon kanssakin tuntui jo ensitapaamisesta, että näin sen pitää olla.