Kansanopistoon saapuneet aikuiset ukrainalaiset opiskelevat suomen kieltä kahdessa 20 hengen ryhmässä. Kuva on maaliskuun lopulta, jolloin ryhmiä oli vasta yksi. Kuva: LL arkisto.

LOIMAA Hirvikoskella sijaitsevaan Loimaan Evankeliseen Kansanopistoon on saapunut tähän mennessä 72 ukrainalaista pakolaista.
Määrä ei ole käytännössä lainkaan kasvanut runsaan kuukauden takaisesta (LL 28.3.), ja pakolaisten vaihtuvuus on ollut hyvin vähäistä.
– Yksi perhe harkitsee Ukrainaan palaamista, kansanopiston koulutuspäällikkö Kimmo Vanha-Juhe summaa ja sanoo, että kaipuu kotimaahan on monilla aika vahva.
– Mutta realiteetti on se, ettei vielä ole se hetki, hän jatkaa.
Vanha-Juhe kertoo, että tähän mennessä yksi ukrainalainen on poistunut kansanopistosta ja hänkin on lähtenyt muuhun maahan kuin kotimaahansa.
Tulijoita kansanopistoon olisi enemmänkin, sillä Vanha-Juhe sanoo saavansa päivittäin suurin piirtein yhden puhelun, jossa tiedustellaan paikkaa kansanopistosta.
Kansanopistoon saapuneiden pakolaisten määrä ei kerro koko kuvaa siitä, paljonko Loimaalle on saapunut ukrainalaisia sodan jaloista. Loimaalle on saapunut ukrainalaisia pakolaisia muuallekin kuin kansanopistoon ja Vanha-Juhen mukaan heitä on voitu majoittaa esimerkiksi yksityisiin perheisiin.

Kansanopistoon saapuneista ukrainalaisista nelisenkymmentä on aikuisia, parisenkymmentä peruskouluikäisiä ja kymmenkunta alle kouluikäisiä.
Aikuiset opiskelevat kansanopistossa kahdessa ryhmässä suomen kieltä, peruskouluikäiset opiskelevat Hirvikosken yhtenäiskoulussa ja alle kouluikäiset ovat niin sanotussa lasten ryhmässä kansanopistossa.
Vanha-Juhe sanoo, että valtion opetukseen myöntämä rahoitus sanelee sen, paljonko kansanopisto voi vastaanottaa pakolaisia ja tällä hetkellä puitteet ovat tulleet resurssien puolesta vastaan. Hän muistuttaa, ettei kansanopisto saa pakolaisten majoittamiseen rahoitusta maahanmuuttovirastosta.
Hänen mukaansa tilanne voisi muuttua lähinnä sitä kautta, jos valtio osoittaisi koulutukseen lisärahaa tai jos valtio tekisi erillisen sopimuksen majoittamisesta sekä koulutuksesta kaupungin tai opiston kanssa.
– Tällaisesta niin sanotusta hajautetusta vastaanottokeskustoiminnasta on tehty sopimuksia joillakin paikkakunnilla.

Vanha-Juhe kertoo, että kansanopistoon saapuneissa pakolaisissa herätti taannoin huolta Suomen turvallisuuspoliittinen tilanne etenkin sen jälkeen, kun julkisuuteen levisi materiaalia Venäjän mahdollisista kalustosiirroista Suomen itärajan tuntumassa.
Sen jälkeen Vanha-Juhe piti pakolaisille luennon, jossa hän avasi muun muassa Suomen historiaa, turvallisuuspoliittista asemaa ja sotilaallista varautumista. Hän viesti pakolaisille, että Suomen tilanne on erilainen kuin Ukrainan, ja hän arvioi luennon rauhoittaneen pakolaisissa herännyttä levottomuutta.