HÄMEEN Ely-keskus uusii keväällä 2017 tehdyn kyselyn, jossa selvitetään vesistön käyttäjien kokemuksia ja näkemyksiä Loimijoen vesistön tilasta ja vedenkorkeuksista.
Kyselyjen tuloksia vertaamalla selvitetään, ovatko näkemykset muuttuneet viiden vuoden takaisesta. Kysely on jo avattu; vastausaikaa on sunnuntaihin 9. lokakuuta asti.
Vastausten perusteella selvitetään, millaiseksi Loimijoen vesistöalueen asukkaat ja toimijat kokevat Loimijoen vesistön tilan ja millaisia haasteita ilmastonmuutos on jo aiheuttanut vesistön käytössä. Vastauksia pyritään edelleen hyödyntämään ja huomioimaan jatkossa, kun arvioidaan Loimijoen vesistöalueen padotus- ja juoksutusselvityksessä annettujen suositusten jatkoa.
LOIMIJOEN vesistöalueen padotus- ja juoksutusselvitys valmistui vuonna 2017. Työssä selvitettiin mahdollisuuksia vähentää tulvasta tai kuivuudesta aiheutuvia haitallisia vaikutuksia Loimijoen vesistössä. Selvityksen laati Suomen ympäristökeskus Hämeen Ely-keskuksen johdolla ja yhteistyössä lupien haltijoiden, kuntien ja muiden viranomaisten sekä sidosryhmien kanssa.
Selvityksessä päädyttiin kuuteen suositukseen, joista kolme ensimmäistä koskee Tammelan Pyhäjärven säännöstelyä, neljäs suositusten tarkistamista viiden vuoden välein, viides viestintää vesistöennusteiden avulla ja kuudes tulvakartoituksen jatkamista Loimijoen alajuoksulla.
Pyhäjärven säännöstelysuosituksilla ei pyritä vuositasolla muuttamaan järven vedenkorkeuksia, vaan sopeutumaan nykyisen säännöstelyluvan puitteissa ilmastonmuutoksen aiheuttamaan hydrologisen kierron rytmin muuttumiseen.
Tämän työn yhteydessä tehtiin myös nyt toistettava kysely joen käyttäjille.
LOIMIJOEN vesistöalue (vesistöaluetunnus 35.9) on osa Kokemäenjoen vesistöaluetta, joka on Suomen neljänneksi suurin vesistö. 114 kilometrin mittainen Loimijoki on Kokemäenjoen suurin sivujoki, joka saa alkunsa Tammelan ylänköalueelta Pyhäjärven kaakkoispuolelta. Loimijoki virtaa Forssan kaupungin lävitse kohti lounaisen Suomen viljelysalueita Jokioisten, Ypäjän, Loimaan ja Huittisten kuntien alueilla. Huittisissa Loimijoki yhtyy Kokemäenjokeen, josta vedet laskevat edelleen Pohjanlahteen.
Loimijoen valuma-alue (3 138 neliökilometriä) on vähäjärvistä ja peltojen osuus on suuri, noin 40 prosenttia. Vesistöalueen järvisyys on 2,74 prosenttia ja yli puolet alueen järvistä alle kymmenen hehtaarin kokoisia. Loimijoen virtaamavaihtelut ovat suuria, koska virtaamia tasoittavia järvialtaita on vähän.
Tammelan Pyhäjärveä säännöstellään Kuhalankosken padolla. Lisäksi Loimijoen varrella on useita patoja ja voimalaitoksia, jotka säännöstelevät joen vedenkorkeutta. Loimijoki on runsasravinteinen vesistö ja vesienhoidon mukaisen luokituksen mukaan sen ekologinen tila on yläjuoksulla tyydyttävä ja alajuoksulla välttävä. Ekologista tilaa heikentää paitsi ravinnekuormitus, myös se, että joki on patojen vuoksi nimetty voimakkaasti muutetuksi vesimuodostumaksi.