Kolumnistimme toi terveisiä koulumaailmasta ( LL 4.5.). Opettajana hän on huomannut, miten ”jo tviittiä pidemmän tekstin lukeminen on oppilaiden mielestä täysin kohtuutonta”. Hiemankin vaivaa vaativat tekstit jäävät, kun ei jakseta keskittyä.
Jos suomalaislasten luisuminen alaspäin lukemista mittaavissa OECD-maiden testeissä ei vielä hälyytä, vähintäänkin Mira Kreivilän kolumnin pitäisi se tehdä.
Pohdimme pääkirjoitusta kirjoittaessa, että mahtaako siitä syntyä mitään hyvää, jos lukutaito heikkenee ja keskittymiskykykin vielä huononee? Tuskin.
Lukutaitoa on hyvä harjaannuttaa aina kun on mahdollista, koska sitä tarvitaan kaikkialla elämässä.
Nuoria saisi ehkä lukemaan enemmän esimerkiksi se, että koulusta käytäisiin kirjastossa ja haettaisiin kiinnostavaa lukemista vapaasti koulussa luettavaksi. Lukemisen pitäisi olla säännöllistä ja järjestelmällistä kouluvuoden aikana, jotta taito ja tapa pysyy yllä.
Toivottavasti kodeissa huomataan kannustaa lukemisessa sekä muussakin kuin pintapuolisessa ymmärtämisessä.
Sanoilla ja lauseilla on merkityksensä, mutta myös lukutaidolla itsellään on merkitys. Nuoretkin tarvitsevat sitä niin vapaa-aikana kuin sitten joskus töissä, jotta osaisivat toimia ja että kaikkea ei tarvitsisi kokea kantapään kautta.
Pääkirjoituksen kirjoittivat Loimaan Lehden tet-oppilas Lemmy Ovaska ja päätoimittaja Kati Uusitalo.