Kyyköntiellä asuva Tero Heiska kertoo aurinkovoimahankkeen vaivanneen häntä niin paljon, että hän on herännyt murehtimaan sitä öisinkin. – Täällä on ihmisten koteja ja elinpiiriä, ei sitä voi muuttaa järkyttäväksi teollisuusalueeksi. Perheeseen kuuluvat Jaana Tapio sekä lapset Selma ja Alpo Heiska.

LOIMAA Kyyköntielle kokoontui arviolta parikymmentä osallistujaa, kun Loimaan kaupunki järjesti maastokatselmuksen energiayhtiö Ilmattaren alueelle suunnitteleman aurinkosähkövoimalan tiimoilta.
Tarkoituksena oli paitsi tutustua maastoon paikan päällä myös arvioida sitä, millaisia vaikutuksia hankkeella olisi alueen maisemaan ja ympäristöön sekä kuulostella paikallisten ajatuksia tulevan päätöksenteon pohjaksi.
Tilaisuudessa kuultiin ennen kaikkea hankkeen toteutusta vastustavia mutta myös muutamia puoltavia puheenvuoroja.
Kenties päällimmäisenä kuvastui huoli siitä, kuinka alueen pelto- ja maalaismaisema muuttuisivat aurinkopaneelien rakentamisen myötä. Paneeleita on suunniteltu muutamalla palstalle Kyyköntien ympäristöön, kokonaisuudessaan runsaan 80 hehtaarin alueelle, joka on nyt peltoa (LL 23.5.).
Aurinkovoimahanketta puoltavissa puheenvuoroissa esille nostettiin muun muassa energiaomavaraisuus. Puhetta oli myös alueen suotuisasta sijainnista lähellä Forssa–Kolsi -voimalinjaa ja siitä, että voimala on helppo rakentaa peltoaukealle.

Hieman aiemmin Loimaan kaupungille oli jätetty 38 ihmisen allekirjoittama huomautus, joka koskee yhtiön hakemaa suunnittelutarveratkaisua, joka on yksi osa hankkeen luvitusta. Huomautuksen allekirjoittajina on muun muassa vakinaisia asukkaita, vapaa-ajan asukkaita, maan- ja metsänomistajia sekä alueen virkistyskäyttäjiä.
Huomautuksen yhtenä punaisena lankana on se, kuinka aurinkovoimapuisto muuttaisi alueen maaseutumaisen pelto- ja metsäalueen teollisuusalueeksi ja aiheuttaisi merkittäviä taloudellisia haittoja naapurikiinteistöjen omistajille sekä alueen virkistyskäytölle ja luonnon monimuotoisuudelle.
Huomautuksen tekijät toteavat, että viljelysmaan vuokraaminen aurinkovoimapuistoksi on taloudellisesti hyvin kannattaa ja he ymmärtävät maanviljelijöiden ja maanomistajien halun varmistaa itselleen tulonlähde maatalouden kannattavuuden heikentyessä.
– On kuitenkin kohtuutonta, että sivulliset veronmaksajat lapsineen joutuvat kantamaan omaan elinpiiriinsä rakennettavan hankkeen haitat, kun pääosa saatavasta hyödystä menee maansa vuokraaville maanomistajille, jotka eivät asu alueella, he kirjoittavat.
Huomautuksessa esitetään, että kaupunki kartoittaisi ja esittäisi alueet, joissa aurinkovoimapuistot eivät muodostaisi merkittävää haittaa alueen veronmaksajille. Tällaisia alueita voisi löytyä esimerkiksi teollisuusalueilta, suurempien teiden tai junaradan läheisyydestä tai saastuneilta mailta, kuten entisiltä kaatopaikoilta.

– Kieltämättä vähän harmittaa, Haaralle runsaat pari vuotta sitten muuttanut Nikolai Saikkonen luonnehtii. Aurinkopaneelit tulisivat takana näkyvälle pellolle, noin 30 metrin päähän Saikkosen asuintalon ulko-ovesta. Hän osti paikan, koska se sijaitsee maaseudulla, mutta kuitenkin lähellä kaupungin palveluita. – Tänä aikana olen ehtinyt järjestää täällä kahdeksat kesäjuhlat, ja kaikki ovat kehuneet maisemia. Minun on ollut tarkoitus rakentaa kallion päälle laavu, josta voisi ihailla kaunista peltomaisemaa.

Ilmattaren edustaja ja hankkeesta vastaava kehityspäällikkö Antti Tiri kertoi katselmuksessa ottavansa omaan piikkiinsä sen, ettei Kyyköntien voimalahankkeen tiimoilta oltu järjestetty asukastilaisuutta. Yhtiöllä on useita hankkeita vireillä Suomessa, ja hänen puheistaan saattoi päätellä, että Haaran aurinkovoimala on yksi eniten paikallisissa asukkaissa kiinnostusta herättäneistä hankkeista.
Kyyköntiellä asuvan Tero Heiskan mielestä yhtiön on syytäkin pahoitella tiedotuspolitiikkaansa. Hän viittasi tietoihin siitä, että hanketta on valmisteltu vuoden päivät ja esimerkiksi hän sai siitä asukkaana tiedon vasta noin kuukausi sitten.
– Se valkeni minulle, kun paikalle tulivat maaperän tutkijat.
Hänen mukaansa sitä ennen haittojen kantajat ja uhrit olivat kuulleet hankkeesta vain huhuja.
Tiri kertoi, että yleisesti aurinkovoimaan suhtaudutaan varsin myönteisesti ja sen aiheuttamat vaikutukset ovat lähinnä maisemallisia. Hänen mukaansa sidosryhmiä informoidaan, kun asiat alkavat konkretisoitua.
Heiska sanoi, ettei kyse ole siitä, että asukkaat vastustaisivat uusiutuvaa energiaa vaan siitä, onko oikein, että aurinkopaneeleita tuotaisiin ihmisten elinpiiriin. Loimaalla on vireillä tiettävästi jopa 7–8 aurinkovoimahanketta, joista tähän mennessä ainakin viisi on ollut esillä julkisuudessa. Heiskan mukaan Haaran aurinkovoimala olisi ensimmäinen, joka rakennettaisiin asutuksen keskelle.
Heiska puhui hankkeen sosiaalisista vaikutuksista viitaten esimerkiksi siihen, millaisia siteitä ja muistoja paikallisilla ihmisillä on paikkoihin ja ympäristöön. Hän huomautti, ettei yhtiön hakemuksessa ole arvioitu näitä sosiaalisia vaikutuksia ja hänestä asiassa pitäisi odotella aurinkovoiman sijoittumiseen liittyviä kansallisia ohjeita, jotka ovat tulossa.
Tiri ymmärsi ihmisten tuntemuksia, mutta muistutti, että esimerkiksi metsiä on hakattu pelloiksi ja maasto ja ihmisten elinpiiri ovat muuttuneet sitäkin kautta. Hän huomautti, että puhutaan yksilöllisistä kokemuksista, kun puhutaan maisemallisista muutoksista.
Tirin mukaan aurinkovoiman maisemallisia vaikutuksia pyritään hälventämään maisemoinnilla, ja esimerkiksi aurinkopuistoon soveltuvan kasvillisuuden valinnalla voidaan vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen.

Maastokatselmus järjestettiin Kyyköntien ympäristössä, jonne aurinkopaneeleita suunnitellaan.

Loimaan kaupungin johtava rakennustarkastaja Harri Salminen arvioi katselmuksessa, että Ilmattaren hakema suunnittelutarveratkaisu käsitellään joko lupajaoston kesäkuun puolivälin tai elokuun lopun kokouksessa.
Jos lupajaoston päätös on yhtiön kannalta myönteinen, seuraavaksi yhtiön haettavaksi tulee rakennuslupa. Rakennuslupavaiheessa ratkaistavaksi nousisivat muun muassa kysymykset paloturvallisuudesta, joka myös askarrutti katselmukseen saapuneita.
Kysymykseen siitä, kuinka korkealle aurinkopaneelit yltäisivät Tiri vastasi paneelien alareunan tulevan 0,8–1 metrin korkeudelle ja yläreunan nousevan 3–3,5 metriin.

 

Fakta

Haaralle suunniteltu aurinkosähköpuisto

Energiayhtiö Ilmatar hakee suunnittelutarveratkaisua aurinkovoimalaan, joka tuottaisi energiaa noin 60 gigawattituntia vuodessa. Se vastaa noin 24 000 kerrostaloasunnon vuosikulutusta, kun sähköä kuluu 2 500 kilowattituntia.
Hankealue sijaitsee Kyyköntien ympäristössä ja on yhteenlasketulta pinta-alaltaan noin 84 hehtaaria. Alue on maatalousmaata ja viljelyskäytössä.
Yhtiö on tehnyt vuokrasopimukset kahden yksityisen maanomistajan kanssa noin 45 vuodeksi.
Investointipäätös voi syntyä vielä tämän vuoden aikana, ja nopeimmillaan rakentaminen voi käynnistyä ensi vuonna.