Kuulemma ei ole kaduttanut yrityksen ostaminen, hän sanoo ja tarjoaa pikkuisen tulkintaoppaan käyttämälleen kohtuullinen-sanalle. Se kun tarkoittaa hänen sanavarastossaan jotain muuta kuin sanakirjan mukaan meille muille.
– Pitää sanoa, että kohtuulliselta näyttää, kun ei voi sanoa, että helvetin hyvältä, jotta nämä eivät ylpisty, hän sanoo pilke silmäkulmassa ja viittaa Wille Machinesin toimitusjohtaja Pekka Eloon ja suunnittelupäällikkö Jesse Suonsivuun yrityksen omistajan ja johdon tavatessa mediaa Willen nelikymppisillä.
Tilauskanta on hyvällä mallilla ja tällä hetkellä koneita valmistuu kolmensadan koneen vuosivauhtia. Viime vuonna valmistustahtia hidasti komponenttipula, joka Pekka Elon mukaan taas nostaa hieman päätään.
Perinteisesti puolet koneista on mennyt vientiin ja puolet jäänyt kotimaahan.
– Tänä vuonna viennin osuus on noussut merkittävästi. Kolmestasadasta koneesta noin sata jää Suomeen.
Ruotsi ja Norja vetävät, mutta myös uusilla markkinoilla maailmalla tehty työ alkaa nyt realisoitumaan.
Suomen kysyntäkään ei ole kadonnut, mutta tietynlainen ”kyllääntymisaste” on markkinoilla saavutettu.
– Vähän turhan hyviä koneita on tehty, Jesse Suonsivu virnistää.
Rekisteristä ei hänen mukaansa neljässäkymmenessä vuodessa ole poistettu kovin suurta määrää koneita ja ihan alkuperäisiäkin koneita edelleen ”käy ja kukkuu” maailmalla, vaikka kaikki eivät ihan jokapäiväisessä urakointikäytössä olekaan.
Jopa Wille numero ykkösen tiedetään olevan edelleen olemassa Varkaudessa.
– Ihan käyntikuntoisensa, Pekka Elo kertoo.
Antti Aarnio-Wihuri huomauttaa, että Willeillähän voi tehdä mitä vaan. Ja tehdäänkin, esimerkiksi heidän maatiloillaan. Lisälaitteiden avulla onnistuu vaikka traktorin pesu pellon reunassa.
– Jää savi sinne mihin se kuuluu, hän virnistää.
Jesse Suonsivu toteaakin, että maataloudessa Willen potentiaalia ei ole ehkä vielä laajemmin huomattukaan.
Pekka Elo nimeää laadun ja monitoimisuuden lisäksi Willen vahvuudeksi myös nopeuden, jolla koneita voidaan räätälöidä ostajan tarpeisiin. Tarpeita ja olosuhteita on kovin erilaisia: esimerkiksi Torontossa on lentokentällä käytössä Willejä, ja yhdellä koneella voidaan putsata kenttää lumesta, ruiskuttaa jäänsulatusainetta ja siivota sohjo pois.
Nyt suunnittelupöydille tuo kiirettä aivan erityinen tilaus.
– Voitimme Hanselin kilpailutuksen isojen monitoimikoneiden sarjassa.
Hansel on valtiovarainministeriön ja Suomen kuntaliiton yhteishankintayksikkö. Loimaalla ei tehdä ”tappeluvehkeitä”, mutta osa koneista menee esimerkiksi puolustusvoimille ja se vaatii niiltä tiettyjä erityisominaisuuksia.
Näyttää siltä, että Suomi ei jää ainoaksi maaksi, jossa puolustusvoimat saavat lisärahoitusta. Tähyileekö Wille Machines muiden maiden puolustusvoimien konetoimituksia ja niistä osaansa?
– Isossa kuvassa ei, Pekka Elo sanoo, mutta toteaa, että aktiivinen pitää olla.
Se Willellä tiedetään, että eri maiden puolustusvoimat tekevät yhteistyötä ja Nato tuo mukanaan vielä omanlaistaan yhteistyötä.
– Sanotaan näin, että hereillä ollaan.
Se, että iso organisaatio on nähnyt loimaalaisessa monitoimikoneessa potentiaalia on rohkaisevaa – uusia sovelluksia ja uusia markkinoita on siis mahdollista löytää.
Wille Machines on viime aikoina lähes jatkuvasti hakenut uutta väkeä sekä valmistukseen että suunnitteluun ja työntekijöitä on nyt noin 150.
Tulevaisuuden trendejä ovat päästöttömyys ja digitaalisuus, ja Pekka Elon mukaan ne myös määrittävät sen, millaisia osaajia jatkossa tarvitaan.
Nykyisissä tiloissa pystytään hänen mukaansa toimimaan, jos vuotuinen konemäärä alkaa kolmosella.
– Viime aikoina on investoitu siihen, että yritetään tehdä asioita tehokkaammin. Olemme lisänneet automaatiota ja robottihitsausta.