Juhannuksen tienoilla saatiin paljon kaivattuja sadekuuroja. Paikasta riippuen vettä satoi toista- jopa kolmattakymmentä milliä.
Kyseiset sademäärät eivät ole vielä riittäviä, kun niitä suhteuttaa siihen, kuinka pitkä edeltävä kuiva jakso oli. Kuivuus näkyi paitsi pihanurmikoilla myös pelloilla.
Alkukesän kuivuuden arvioidaan jo aiheuttaneen vahinkoa viljoille ja odotukset huippusadoista on voitu unohtaa (LL 22.6.). Menneiden päivien ja lähipäiville ennustetut sadekuurot voivat olla kuitenkin ratkaisevia pelastaen edes kohtuullisen sadon Saviseudun vainioilta.
Ennen juhannusta tilanne ehti olla sen verran huono, että joillakin loimaalaisilla viljapelloilla näkyi sadettimia niillä peltolohkoilla, jonne vettä oli saatavissa. Jokainen, joka on ollut vetämässä kasteluletkuja pellolle paahtavassa auringonpaisteessa, tietää, ettei kyseiseen toimeen ryhdytä hetken mielijohteesta. Pelkästään ojan vieressä tuntikausia jurnuttava traktori kuluttaa polttoainetta litrakaupalla.
Loimaan seudulla, joka on merkittävää maanviljelyaluetta ja josta moni saa elantoa joko suoraan tai välillisesti, säätä ja ennusteita seurataan muunkin kuin ulkoiluilmojen kannalta.
Aivan oma kysymyksensä on se, kuinka pitkät hellejaksot voivat olla jopa kohtalokkaita niille iäkkäille ihmisille, jotka asuvat ilmastoimattomissa asunnoissa.