– Kuinka paljon meillä on tällä hyvinvointialueellamme tarkoitus pistää säppiin terveyskeskusvastaanottoja, Erkki Jussila kysyi Varsinais-Suomen hyvinvointialue Varhan kuulumisia selvitelleessä tilaisuudessa.
– Tiedän ihan tarkkaan, että niitä on tällä hetkellä liikaa, hän totesi ja veisteli, että miten Suomessa kipuilemme sitä, kun lääkäriin on matkaa 5 tai 20 kilometriä, mutta olemme valmiit ajamaan vaikka 30 kilometriä, jos marketti tai joku muu tarjoaa hyvät kahvit.
Senkin hän sanoi tietenkin tietävänsä, että päätös mahdollisesta vastaanottojen sulkemisesta koskettaa hyvin vahvasti alueella ja se on aina myös aluepoliittinen kysymys.
Hyvinvointialuejohtaja Tarmo Martikainen totesi, että juuri työn alla olevassa talouden tasapainottamisohjelmassa on pakko vähentää myös ”seiniä”.
– Meillä on tiloja vähän reilu tuhat erilaista. Tilaa on 20 prosenttia enemmän kuin Suomessa muilla hyvinvointialueilla.
Tasapainottamisohjelman tämänhetkisen tilanteen mukaan sitä on jatkossa 34 prosenttia vähemmän.
– Isoja tiloja vapautuu joka tapauksessa. Tyksinmäeltä U-sairaala tyhjenee, Halikon psykiatrinen sairaala on myynnissä.
Listaa esimerkiksi tulevista sotepisteistä ei vielä ole, mutta monenlaisia tulevaisuuskuvia on virkamiesten harjoitustöinä hänen mukaansa pyöritelty.
Tilaisuuden järjesti Keskustan aluevaltuustoryhmä ja paikalla oli nelisenkymmentä kuulijaa. Varhaa edustivat hyvinvointialuejohtajan lisäksi Loimaan, Liedon ja Auranmaan alueet sisältävän sotealue 2:n johtavat viranhaltijat.
Toiminta pitää sopeuttaa tiloihin, Tarmo Martikainen totesi ja nosti vaihtoehdoista esiin etä- ja digipalvelut.
– Eniten niitä käytetään Kainuussa ja Etelä-Savossa, noin 45 prosenttia. Meillä se on tällä hetkellä 22 ja tavoite ensi vuodelle tulee olemaan 30.
Kaikkea ei voi tehdä etänä ja diginä, pohti suun terveydenhuollon ylihammaslääkäri Tuulikki Tammiala-Salonen ja kantoi huolta, että jääkö ehkäisevä hammashuolto säästön jalkoihin.
– Jos ihminen jättää pesemättä hampaansa, niin ientulehdus kehittyy 2–5 päivän aikana. Jos meidän rahat riittää siihen, että on kaikille alueen ihmisille rahoittaa yksi puolen tunnin käynti vuodessa, niin kannattaako meidän puhdistaa ihmisen hampaat vastaanotolla vai opettaa hänet hoitamaan hampaat niin hyvin itse, että ientulehdusta ei tule.
Tilatarvetta voidaan ratkoa Tarmo Martikaisen mukaan terveysasemilla myös esimerkiksi iltavastaanotoilla.
– Meidän sotealueella vähän terveysasemasta riippuen on noin kahden viikon välein yhtenä iltana vastaanottoja, avoterveydenhuollon ylilääkäri Kirsi Jokinen sanoo.
Loimaalla ilta-aikoja ei ole, koska suurin osa lääkäreistä tekee osittaista työaikaa.
Yleisöä kiinnosti myös missä ajassa pääsee ja pääseekö hoitoon – ja millä hoitoon kuljetaan, jos terveysasemaverkosto esimerkiksi maaseudulla harvenee?
Vastaanotoille kuljetaan Kelan kustantamilla kyydeillä ja Tarmo Martikaisen mukaan matkakorvauskustannuksia selvitetään parhaillaan, jotta ne olisivat päätöksiä tehtäessä ainakin tiedossa.
– Ensimmäinen arvio oli sellainen, että suurten kaupunkien läheltä matkat ovat lyhempiä, mutta niitä käytetään niin paljon, että matkakorvauksista kertyy niiltä isompi summa kuin harvaan asutuilta alueilta.
Kirsi Jokinen totesi, että terveyskeskuksessa on ollut Loimaalla jo kauan pitkät jonot.
– En tiedä kuinka monta vuotta on siitä, että kaikki lääkärivirat Loimaalla olisivat olleet täytettynä.
Alastaron ja Oripään virat ovat olleet pitkään tyhjänä ja joitakin vuosia sitten tehdyssä terveysasemaverkkoselvityksessä Alastarolle tuli jopa kolmas lääkärinvirka, mutta sitä ei ole koskaan saatu täytettyä.
Sijaisiakaan ei ole saatu.
– Olemme joutuneet turvautumaan paljon puhuttuihin ostolääkäreihin. On tosi ristiriitaista, että emme tule toimeen ilman heitä, mutta he ovat meille tosi kalliita.
Firman kautta he saavat Kirsi Jokisen mukaan jopa puolta enemmän palkkaa, joten he eivät hae sijaisuuksia suoraan.
– Saattaa olla, että auki olevaan paikkaan ei hae ketään.
Loimaalla ja Pöytyällä on kehitetty hoitajavastaanottoa ja fysioterapeuttien suoravastaanottoa jo pitkään ja nyt malleja on viety myös Liedon alueelle.
– Hoidontarpeenarvioinnin kautta pyritään saamaan potilas oikealle toimijalle, eli sille, joka pystyy häntä parhaiten auttamaan. Kaikki eivät tarvitse lääkärin apua.
Tarmo Martikainen muistutti, että todella paljon säästöä tulee juuri siitä, että ihminen pääsee suoraan oikeaan paikkaan hoitoon.
Työkaluja ihmisen ohjaamiseksi oikeaan paikkaan kehitetään myös esimerkiksi vuodeosastohoidossa.
– Yhteispäivystykseen ollaan kehittämässä potilassijoittelutyökalua, jotta löytyisi oikea vuodeosastopaikka, eikä ihmisen tarvitsisi lähteä maakuntakierrokselle, ylilääkäri Minna Löppönen yleislääketieteen ja kuntoutuksen osastopalveluista kertoi ja viittasi tilaisuudessa esitettyyn esimerkkiin ikääntyneestä potilaasta, jolle oli käyty etsimässä vuodeosastopaikkaa useilla paikkakunnilla samalla kun potilas oli kyydissä.
Lisäksi kotisairaalatoimintaa vahvistetaan ja esimerkiksi perustason vuodeosastoista tehdään erilaisia.
– Eli jos ihminen tarvitsee kuntoutusta, niin hänet ohjataan osastolle, jolla on resursseja kuntouttaa.
– Kun rahasta on pulaa, niin miksi niin yksinkertainen toiminta kuin laskutus ei toimi, Soile Hämäläinen yleisöstä kysyi.
– Taloudessa asuu kolmea erilaista palvelua käyttävä vammainen henkilö ja nyt ollaan jo viikolla 42, ja mitään laskua ei ole tullut.
Tarmo Martikainen totesi, että vammaispalvelujen ja osin ateriapalvelujen laskutuksessa on käsin tehtävää ja useimmiten omavastuuosuuksia koskevaa laskutusta, jota ei ole saatu kuntoon. Hän arvioi myös, että aluehallitus voi joutua miettimään, peritäänkö tällaisia laskuja ollenkaan.
Hän lohdutti isoa kertalaskua pelkäävää myös sillä, että maksuajasta voi neuvotella, jos virhe on tehty Varhassa.
– Onko se kirjoitettu kissankokoisin kirjaimin sitten laskuun, että maksusuunnitelma on mahdollista, yleisöstä vielä tarkennettiin.
Martikainen totesi, että kirjainten koosta hän ei tiedä, mutta tietää, että järjestely on mahdollista, koska sitä koko ajan tehdään.
Laskuissa on puhelinnumero asiakaslaskutusta hoitavaan yksikköön ja ohjeet maksusuunnitelman ja maksuvapautuksen tekemiseen.
Elina Levo-Juvakka Loimaan seudun hoivapalveluista istui yleisössä ja huolehti, että miten yksityiset palvelutuottajat ovat Varhassa mukana ja miten ne pääsevät mukaan vaikkapa yhteisölliseen asumiseen tuottamaan palveluita.
– Meillä on ollut hallituksessa ja valtuustossa selvä linja, että tarvitsemme kaikki palveluntuottajat mukaan. Ilman yksityistä ja kolmatta sektoria emme tule tätä ratkaisemaan, Tarmo Martikainen totesi.
– Jopa vielä niin, että myös pienet ja keskisuuret yritykset pärjäävät, ettei kaikki menisi isoille kansainvälisille jäteille, koska silloin markkinat eivät toimi.
Yrityksiä toivotaan mukaan myös yhteisöllisen asumisen palvelujen tuottamiseen.
– Vuoteen 2030 meidän pitäisi Varsinais-Suomessa rakentaa 1800 yhteisöllisen asumisen paikkaa.
Apteekkari Anne Kanerva Loimaan Ykkösapteekista toi esiin heillä tarjolla olevat terveydenhoitajan palvelut ja tulossa on myös mahdollisuus otattaa laboratoriokokeita.
– Apteekit olisi hyvä ottaa osaksi terveydenhuoltoa ja mukaan sote-asioiden suunnitteluun.
Tarmo Martikainen summasi, että kaikki kivet kannattaa kääntää, sen verran isot haasteet on käsillä, mutta näki haasteena myös apteekkien kanssa tehtävälle yhteistyölle sen, että Varha joutuu kilpailuttamaan kaiken.
Yleisö kysyi myös digitaalisesta asioinnista ja vastaukseksi saatiin, että tietovarantoa ollaan rakentamassa sellaiseksi, että ihmiset löytäisivät palvelut.
Tarmo Martikainen kertoi, että Varhalla on myös palvelu nimeltä Terapianavigaattori.
– Onkohan sinne joku löytänyt, hän kysyi yleisöltä.
– En ole koskaan kuullutkaan, kuului vastaus.
Timo Jytilä toivoi, että Varhan nettisivut saataisiin sellaisiksi, että niiltä olisi helpompi etsiä tarvittavia asioita.
Vallan hukkaan hän ei ole niillä joutunut.
– Löydän itseni aina ennen pitkää esityslistat- ja pöytäkirjat -osiosta.