Loimaa/Hirvikoski
Loimaan seurakunnan kirkkovaltuusto päätti pitää kirkollisveron 1,55 prosentissa. Prosentti on sama kuin tänä vuonna.
Seurakunnalle on kertynyt verotuloja tänä vuonna elokuun loppuun mennessä lähes 2,3 miljoonaa. Se on vajaat 7 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2022.
Seurakunnan jäsenmäärä on vähentynyt vuodessa sadalla ja vuodesta 2018 yli tuhannella hengellä. Jäsenmäärän vähennys ei ole kuitenkaan vaikuttanut verokertymään.
Kirkkovaltuusto hyväksyi Salon seurakunnan kanssa tehdyn sopimuksen taloushallinnon yhteistyöstä vuodelle. Siitä ryhdyttiin neuvottelemaan, kun seurakunnan aiemman talouspäällikön virkasuhde purettiin kesäkuussa koeajalla ja purkupäätöksestä on valitettu hallinto-oikeuteen. Seurakunta ei siis ole voinut ryhtyä hakemaan uutta henkilöä virkaan asian ollessa kesken hallinto-oikeudessa.
Puheenjohtaja Heikki Vainio huomautti, että sopimus ei tarkoita sitä, että talouspäällikön virka häviäisi.
– Virka on koko ajan olemassa, mutta sitä ei täytetä ensi vuodeksi, hän sanoi ja korosti, että viran voi lakkauttaa vain valtuusto.
Vt. talouspäällikkö ja virkaa ennen eläköitymistään pitkään hoitanut Leena Välikangas piti yhteistyötä toisen seurakunnan kanssa hyvänä ja korosti valtuustolle, että sopimus mahdollistaa henkilöstöpäällikön palveluiden käyttämisen yhtenä päivänä viikossa.
Hänen mukaansa sijaisen palkkaaminen olisi ollut haasteellista.
– Seurakunnan hallintosysteemi on omanlaisena ja siihen kestää aikaa päästä sisään. Talouspäälliköllä on myös tosi laaja toimenkuva.
Heikki Vainio muistutti myös, että tuomiokapituli ajaa seurakuntia pohtimaan yhteistyötä ja sitä toivetta Loimaalla nyt noudatetaan.
– On ehkä hyvä, että ollaan pakkotilanteessa, jossa joudutaan ottamaan määräaikainen testaus yhteistyölle. Nyt on mahdollisuus kokeilla uutta ja aidosti katsoa, miten se toimii ja lisäksi arvioida kustannuksia, valtuutettu Tarja Mäki-Punto Ristanen sanoi.
Hän totesi, että kustannustaso näyttää korkealta, mutta että seurakunta on nyt hinnan suhteen tietyllä tavalla selkä seinää vasten, kun palvelut on pakko hankkia.
– Nyt ei ole kauheasti mahdollisuutta kilpailuttaa ostopalvelun hintaa, jatkossa voi olla vapaampi katsoa eri suuntiin, että jos ostetaan ulkoa, niin millä hinnalla ja mistä.
– Nyt pitää testata ja tarkkailla ja miettiä, mitä on oppiminen tällaisesta taloushallinnon organisoimisesta.
Valtuutettu Veli Reunanen muistutti, seurakuntalaisten pitää saada vastinetta maksamilleen veroille ja piti tärkeänä, että on oma talouspäällikkö ja seurakuntalaisia lähellä.
Aloitteita ei ollut, mutta Tarja Mäki-Punto-Ristanen esitti, että aloitteista tehtäisiin jonkinlainen käsittelyjärjestys.
– Nyt on niin, että aloitteet kun valtuustossa puhutaan, niin sen jälkeen ne häviävät ja niitä ei käsitellä sen enempää neuvostossa kuin valtuustossakaan.
Toive on, että aloitteiden käsittelyä tehostettaisiin seurakunnassa ja niiden käsittelystä tulisi tietoa, päädytään niiden kanssa sitten johonkin toimenpiteeseen tai siihen, että ne raukeavat.
– Ei niin, että ne päätyvät johonkin hallinnon syövereihin, hän sanoo ja muisteli, että joidenkin aloitteiden jättämisestä on jo lähes kymmenen vuotta.
Puheenjohtaja Vainio antoikin hallinto- ja viestintäsihteeri Anu Luhtalalle tehtävän koota yhteen kaikki käsittelemättömät aloitteet.
Valtuusto hyväksyi myös Viljo ja Väinö Haapasen testamenttirahaston säännöt ja testamenttirahaston perustamisen ja jäi varsinaisen kokouksen jälkeen puimaan seurakunnan strategiaa.