Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuoreen kyselytutkimuksen mukaan kolmannes kansalaisista pitää varautumistaan melko tai erittäin hyvänä.
Kuitenkin jopa 60 prosenttia kansalaisista ei selviäisi kahta päivää pidempään ilman juoksevaa vettä, ja yli 40 prosenttia ei selviäisi ilman sähköä. Pisimpään vastaajat uskovat selviävänsä ilman apteekkipalveluja, julkista liikennettä ja omaa autoa.
SPEKin kahdeksas kyselytutkimus kansalaisten omatoimisesta varautumisesta ja kriisinkestävyydestä osoittaa, että kansalaisten varautumisen taso on pienestä laskusta huolimatta pysynyt melko tasaisena 2020-luvulla. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja energiakriisi vaikuttivat suomalaisten varautumiseen selkeästi enemmän kuin korona tutkimuksen mukaan.
Yleisimmät tavat, joilla vastaajat olivat parantaneet varautumistaan Ukrainan sodan ja energiakriisin vaikutuksesta, koskivat kotivaran ja tasku- tai otsalampun hankintaa. Lisäksi he olivat miettineet, minne voisivat siirtyä uhan alla.
– Minut yllätti se, miten moni ei ole varautunut vesikatkoon. Harvalla on vettä, jota juoda tai jolla peseytyä, jos tulee vesikatko. Veden tärkeys varautumisessa pitäisi ehdottomasti tunnistaa, tutkimuksen tehnyt SPEKin projektityöntekijä Vilma Ristikangas sanoo.
Parhaiten suomalaiset ovat varautuneet häiriötilanteista tulipaloihin, kotitapaturmiin ja kyberrikollisuuteen. Heikoiten kansalaiset ovat oman arvionsa mukaan varautuneet säteilyonnettomuuteen, tulvaan ja myrskyyn.
– Se joukko suomalaisia, joka ei pidä varautumisensa tasoa huonona eikä hyvänä, on sama kuin kaksi vuotta sitten. Vaikuttaa siltä, että moni ei välttämättä tiedä, mitä on hyvä tai huono varautuminen.
Uutta kyselytutkimuksessa oli se, että nyt suomalaisilta kysyttiin sitä, ovatko he itse etsineet tietoa varautumisesta.
Aktiivisimmin tietoa ovat etsineet nuoret eli 18–34-vuotiaat, ja kaikkiaan omatoimisesti tietoa varautumisesta on etsinyt noin viidennes eli 22 prosenttia kansalaisista. Kyselyn mukaan 44 prosenttia suomalaisista on nähnyt varautumistietoa. Jos on jo nähnyt tietoa, etsii kyselyn mukaan herkemmin itsekin lisää tietoa varautumisesta.
– Tietoa etsineistä jopa 77 prosenttia kokee, että kotivaran hankkiminen ei ole liioiteltua. Kaikista vastaajista kotivaraa pitää tarpeellisena 60 prosenttia. Tämä korostaa sitä, että varautumistietoa on tärkeää tarjota kansalaisille.
Yleisin syy siihen, miksi ihminen ei ole varautunut häiriötilanteisiin, on se, että aihe ei kiinnosta tai ei ole tullut ajatelleeksi asiaa. Osa ei myöskään tiedä, mitä heidän pitäisi tehdä varautuakseen. Monet myös luottavat yhteiskunnan toimivan häiriötilanteen aikana riittävästi.