Mikä ratkaisuksi Loimijoen tulviin?

0
Loimijoen tulvat ovat aluen yhteinen huoli viljelijät Juho Perävainio ja Jari Rämö sanovat. Keskusteluillassa kartoitettiin ratkaisuja.

Loimijoki/Ypäjä

– Yhtenä pääsiäisenä soudin veneellä Forssantien yli, maanviljelijä Jari Rämö kertoo.

Hänellä on Levän kylässä noin 25 hehtaaria peltoa Loimijoen rannalla. Viime vuosina ne ovat olleet veden alla useaankin otteeseen vuodessa.

– Talvitulvat eivät ole niin pahat, mutta moneen kertaan on kylvöjen jälkeen tullut tulva ja esimerkiksi 2002 se vei kaiken kylvöksen. Kerran vastaan kellui parin hehtaarin kaurat.

Ennen oli aina yksi kevättulva, mutta jostain 1990-luvulta saakka niitä on hänen mukaansa ollut useampi.

– Viime vuonna oli kahdeksan. Tulva tulee päivässä kahdessa ja kestää laskea parikin kuukautta.

– 1980-luvulla pyydettiin seuraamaan vedentasoa. Saatu mittatikku häipyi seuraavassa tulvassa.

 

Levän alue Ypäjällä on tulvaherkkää aluetta Loimijoella, samoin jokivarsi Alastarolta Tammiaisiin Vampulan puolelle ja Huittinen keskustaa myöden.

Kaikkiaan Ypäjällä on usein peltoa tulvan alla noin sata hehtaaria, viljelijät arvelivat. Tilanteeseen on vähän nyt niinkuin kyllästytty.

Tulvan myötä menetetään satoa, mutta toisaalta jokeen huuhtoutuu ravinteita ja myös maa-ainesta, ja se huonontaa peltoja, mutta myös joen kuntoa.

Eikä siinä vielä kaikki, viljelijät toteavat. Veden mukana tulee kasapäin kaislaa ja olkea ja Jari Rämö sanoo, että jopa golfpalloja.

– Ne eivät kyllä ole meiltä peräisin, Perttu Jaakkola Loimijoki Golfista kieltää nauraen.

– No ei sitä tiedä, jos on oikein hyvä lyöjä, Jari Rämö veistelee.

Loimijoki Golf sijaitsee useita kilometrejä ylävirtaan Levän pelloista.

– Viime vuonna oli 14 päivää golfkenttä kiinni, Perttu Jaakkola kertoo ja laskee, että taloudelliset menetykset ovat kymmeniä tuhansia euroja kuussa.

 

– Kuka ottaisi koppia pikkuisen enemmän ja lähtisi selvittämään, Kokemäenjoen vesistönsuojeluyhdistyksen (KVVY) suunnittelupalveluiden johtaja Janne Pulkka kysyi tulvien haitoista pidetyssä keskusteluillassa.

Rahoitusmahdollisuuksia, suunnitteluapua ja toteutusneuvontaa on tarjolla, KVVY:n, Hämeen Elyn, MTK Lounais-Hämeen, Kipsi-hankkeen ja Loimijoen alueen kuntien yhteisessä tilaisuudessa vakuuteltiin.

– Valtava työkalupakki on käytössä.

Esimerkkejä vastaavien tilanteiden hoidosta jo on.

Loimaalla on kunnostettu Niinijokeen laskevaa Lappijokea, joka oli kasvanut umpeen ( LL 22.7.2023 ja 15.9.2020). Punkalaitumen Nientenojalla on kunnostettu uomaa ( LL 19.1.2021) ja Kokemäellä Piilijoella ja Kauvatsanjoella on tehty töitä tulvien ehkäisemiseksi.

– Siellä luodattiin uoma ja mietittiin, mitä pitäisi tehdä, Janne Pulkka kertoo ja suosittaa hyvin kohdennettua tekemistä ja yhteistyötä.

Parantamistoimien avulla voidaan hänen mukaansa saavuttaa vaikka koko kylää palveleva hanke.

– Kyl me järvi siihen otetaan, Päivi Paija heittää ja muutkin hörähtävät mielellään mökkejä miettivänsä.

Ihan omalla kustannuksella kukaan ei halua tulvasuojelua ryhtyä kuitenkaan tekemään.

Viimeiset tukimuutokset merkitsivät monen kohdalla jo sitä, että peltojen suojavyöhykkeistä on pitänyt luopua, kun niistä ei saa enää korvausta.

– Ei saa suojella, eikä saa korvausta, Ypäjällä ihmetellään.

Jotain on muuttunut joessa, Jari Rämö sanoo ja arvelee, että joki on jotenkin tukossa.

– Pitäisi selvittää, missä tukokset ovat ja voisiko niitä poistaa. Isosorsimoa olen miettinyt, kun sitä tulee välillä oikein lauttoina.

 

FAKTA

Mikä ratkaisuksi Loimijoen tulviin?

Veden pidättely yläjuoksulla. Mahtuisiko vettä varastoon tulva-aikana esimerkiksi Pyhäjärveen? Riskinä veden korkeuden nousu Kuhalankosken padon yläpuolisilla osuuksilla tulvaksi. Veden pidättely padoilla Vesikoskella, Hirvikoskella, Alastarolla ja Vampulassa saisi aikaan saman asian niiden yläpuolisilla osuuksilla.

Lisäksi padotuskorkeudet on säädelty ja niistä ei käytännössä saisi poiketa.

Entä sivuvirrat ja niiden hallinta? Esimerkiksi valtaojien patoaminen voi nostaa veden taas pelloille niiden takana.

Veden päästäminen/ohjaaminen Ypäjän ja Loimaan ohi aiempaa nopeammin. Jos se tehtäisiin vaikkapa patoluukut avaamalla, ongelmana Huittisten alue, joka on Suomen 20 tulvaherkimmän alueen joukossa – miten vesi saataisiin taas sieltä eteenpäin tarpeeksi nopeasti?

Veden säilöminen suunnitelluilla alueilla. Koska Ypäjän ja Loimaan alueella ei ole järveä tai muuta säännöstelyallasta, joihin vesi kerääntyisi luonnollisesti, sellaista voitaisiin jäljitellä.

Se voisi tapahtua kaksitasouomilla, eli kaivamalla jokirannoille penkereitä tai tasoja, joihin tulvavettä mahtuisi säilöön tai esimerkiksi kosteikkoja rakentamalla. Muita keinoja voivat olla myös patopenkereet, pumppaamot ja pohjakynnykset.

Myös ympäristöjä ennallistamalla voidaan vaikuttaa alueen vesitasapainoon – esimerkiksi kuivatusta vaativia ja mahdollisesti huonotuottoisia metsäalueita voitaisiin päästää soistumaan uudelleen.

Peltojen vesitasapainon säätely. Salaojitus, säätösalaojitus, altakastelu voivat esimerkiksi auttaa peltojen kuivauksessa.