LOUNAIS-SUOMI
Marraskuun alusta asti kertynyt ennätysmäisen suuri, vetisessä muodossa tullut kokonaissademäärä on aiheuttanut talven aikana jatkuvia tulvaongelmia Kokemäenjoen vesistössä.
Helmikuun aikana Kokemäenjoen vesistöalueella on satanut jo yli sata millimetriä, kun kuukauden keskimääräinen sademäärä on noin 40 milliä ja sekin tavallisesti pääosin lumena. Järvien juoksutuspienennyksistä huolimatta Kokemäenjoen keskiosan alavat alueet tulvivat jälleen laajasti viime viikonloppuna.
Alueen Ely-keskuksista kerrotaan, että helmikuun runsaat sateet ja kaksi edellistä tulvaviikonloppua ovat saaneet myös merkittävimmät säännöstellyt järvet kääntymään voimakkaaseen nousuun. Juoksutuksia on ollut pakko rajoittaa Loimijoen tulvahuippujen aikana Huittisten alueen merkittävien tulvavahinkojen estämiseksi.
Tilanteeseen ei näy nopeaa helpotusta, koska Loimijoen ja muiden sivujokien virtaamien pienentyessä juoksutuksia on lisättävä Pirkanmaan suunnasta järvien vedenkorkeuden nousun hillitsemiseksi.
VIIKONLOPUN jälkeen alkaneen kylmemmän jakson kesto ja tuuliolosuhteet ratkaisevat sen, miten suureksi hyydetulvariski lopputalven aikana kasvaa. Veden lämpö on laskenut parin viime päivän aikana jäätymispisteen tuntumaan, joten jonkinlaista jäänmuodostusta on lähipäivinä todennäköisesti nähtävissä.
Ely-keskuksista kerrotaan, että kevättalvella hyydetulvariski ei ole enää yhtä suuri kuin alkutalvella, koska aurinko lämmittää jo hyvin päivisin, ja mahdollisia hyyteenmuodostuspäiviä ei ole enää kovin paljon jäljellä. Jatkonäkymiä helpottaa myös se, ettei sääennusteissa näy tällä hetkellä juurikaan lisäsateita.