Tällä viikolla tulee kuluneeksi tasan vuosi siitä, kun Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainaan. Pian hyökkäyksen jälkeen ensimmäiset sotaa paenneet ukrainalaiset saapuivat myös Loimaalle.
Taistelut itäisessä Ukrainassa riehuvat ankarina vuosipäivän lähestyessä. Kuluneen vuoden mittaan länsimaat ovat pyrkineet auttamaan Ukrainaa niin sotilaallisen materiaalin kuin taloudellisten pakotteiden avulla – vapaaehtoisten apua unohtamatta.
Länsimaissa voivat turhauttaa arviot siitä, ettei Venäjän talous näytä lähellekään romahtaneen sodan ja pakotteiden takia. Esimerkiksi Ylen (13.2.) uutisen mukaan Venäjän talous supistui ainoastaan 2,2 prosenttia viime vuonna.
Yksi syy tähän voi löytyä siitä, että Yle (16.2.) uutisoi viime viikolla selvityksestä, jonka mukaan vain 8,5 prosenttia länsiyrityksistä on myynyt venäläisiä tytäryhtiöitään. Suomalaiset yritykset erottuvat selvityksessä edukseen: suomalaiset ovat vetäytyneet Venäjältä keskimääräistä ahkerammin.
Yritysten vetäytyminen Venäjältä ei varmastikaan käy käden käänteessä, mutta tietty ristiriita on siinä, että kun toiset pyrkivät auttamaan Ukrainaa, toiset jatkavat ilmeisen kannattavaa liiketoimintaa ja taloudellisen hyödyn tavoittelua maassa, joka on aloittanut häikäilemättömän hyökkäyssodan.
Tälle ei välttämättä heru kovin paljoa myötätuntoa ja ymmärrystä kuluttajilta, jotka samaan aikaan kärvistelevät sodan takia nousseiden hintojen kanssa.