Poliisin hirvieläintehtäväkarttojen (LL 18.1.) perusteella voi hyvin nähdä, missä peurakolarit sattuvat. Valtatiet ovat kolarikeskittymiä, osin varmasti liikennetiheyden ja osin ajonopeuksien vuoksi.
Hitaampia nopeuksia vaativilla teillä on hieman parempi mahdollisuus havaita peura tai peuralauma pelloilla ja tienpientareilla kuin ehkä pääteillä.
Kolarimäärissä on tapahtunut tervetullutta kehitystä. Vuoden 2020 huippulukemasta (875) on tultu alas parinsadan onnettomuuden verran, sillä viime vuonna seudulla kolahti 661 kertaa.
Ikävää viime vuoden luvuissa on se, että Loimaa palasi seudun kuntien luvuissa kärkipaikalle peurakolareissa ja että usein kovin vaarallisia hirvikolareita oli seudulla enemmän kuin vuosiin.
Hirvieläinkannan järkevästä tasosta käydään varmasti keskustelua tulevina vuosina. Viime vuodet kantaa on verotettu tehometsästyksellä reippaasti ja metsästäjät havainnoivat sitä koko ajan, sillä kanta myös runsastuu nopeasti. Sata naarasta tekee parisataa vasaa, ja ne tekevät muutamassa vuodessa jo viisisataa vasaa lisää, riistanhoitoyhdistyksistä suhteutettiin syksyllä ( LL 11.11.2023).
Totuus on, että mikään määrä metsästystä tai esimerkiksi riista-aitaa ei estä eläinkolareita täysin. Tarkkana pitää olla liikenteessä aina.