Helmikuussa on liputettu jo kolmena päivänä. 3.2. juhlistettiin Aino ja Alvar Aaltoa sekä suomalaista arkkitehtuuria ja muotoilua, 5.2. kansallisrunoilijaamme J.L. Runebergia ja 6.2. lippu nousi salkoon saamelaisten kansallispäivän kunniaksi. Se on verrattain paljon, sillä kuluneen tammikuun aikana ainoan liputuspäivän muodostivat aluevaalit. Luvassa on lisää, sillä 28.2. vietetään Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivää.
Tuloillaan on myös juhlapäivä, joka ei näy kalentereissa tai liehuvina lippuina, mutta kaupan hyllyillä sitäkin enemmän ja isommin. Ystävänpäivää varten tarjolla on kaikkea kukkasista suklaarasioihin ja ilmapalloista pehmoleluihin.
Amerikoista alkunsa saaneella juhlapäivällä on kotimaassaan ja muualla maailmassa romanttisempi merkitys rakastavaisten päivänä, mutta Suomessa ystävänpäivä ymmärretään usein nimensä mukaisesti tilaisuudeksi juhlia ystäviä ja kavereita.
VUODENVAIHTEESSA alkaneella vuorovaikutusosaamisen kurssilla ohjelmassa on seuraavana väittelyitä. Saimme ryhmämme kanssa päättää ystävänpäivälle osuvan väittelyn aiheen itse ja päädyimmekin valitsemaan kaupalliset, ulkomaista alkuperää olevat juhlapäivät. Määrittelimme tällaisiksi juhlapäiviksi yhdessä ainakin syksyllä vietettävän halloweenin sekä jo mainitun ystävänpäivän.
Siispä olen kuluttanut viime aikoina huomattavasti aikaa pohtien sitä, millainen rooli tällaisilla usein kaupallisesti näyttävillä päivillä on suomalaisessa juhla- ja pyhäkulttuurissa. Juhlapäiviähän meiltä löytyy aivan omasta takaa, joista merkittävimpiä varten on varattu kokonainen vapaapäivä.
Vielä tätä kirjoittaessani en tiedä, tulenko olemaan ystävänpäivän puolesta vai vastaan, mutta tiedän, että tulen juhlistamaan päivää ainakin jollain tavalla. Ehkä myös tapaamme yhdessä kavereiden kanssa luennon jälkeen, leivon jotain makeaa tai jaan ystävänpäiväkortteja.
Vaikka päivä ei kuulu suomalaiseen kansanperinteeseen ja se on hyvin tehokkaasti kaupallistettu, mielestäni tärkeintä on ajatus.
VÄITTELYYN valmistautumisesta inspiroituneena otin selvää, millaisia muita epävirallisia merkkipäiviä on olemassa.
Tiesittekö, että tässä kuussa on voinut juhlia esimerkiksi kaksosia ja Popedaa (2.2.), antaa lapselle hymyn (4.2.) tai lähettää kaverille kortin (7.2.)?
Helmikuu jatkuu muun muassa elokuvapäivän (12.2.) , köydenvetopäivän (19.2.) ja koiranulkoilutuspäivän (22.2.) merkeissä. Viimeisintä osa teistä taitaa tosin viettää joka päivä, oli se sitten juhlan aihe tai ei.
Listassa riittää kohta jokaiselle päivämäärälle, joten arjesta voi halutessaan tehdä yhtä juhlaa. Hyvää sateenvarjopäivää!
Oona Tepponen