Hyvinvointialue
– Kyseessä on iso uudistus, jonka toimeenpano on vasta alkanut, aluevaltuutettu Olavi Ala-Nissilä (kesk) sanoo tammikuussa aloittaneiden hyvinvointialueiden toiminnasta TS-Yhtymän lehtien tekemässä Mistä Varha säästää -kyselyssä (LL 17.10.).
Muutokselle tarvitaan loimaalaisten valtuutettujen mielestä aikaa sekä talouden tasapainottamisen että palvelujen uudistamisen suhteen.
Jari Välimäen (kesk) mukaan talous saadaan kuntoon hitaasti sopeuttamalla ja uudistamalla hyvinvointialueen toimintatapoja.
– Todellista säästämistä ei ole. Kustannusten kasvun jyrkkyyttä voidaan vähentää sopeuttamalla toimintaa. Olen kuitenkin toiveikas soteuudistuksen onnistumisesta pitkällä aikavälillä, hän toteaa.
– Asukkaat ja työntekijät huomaavat parantuneet palvelut ja toimivammat prosessit noin 2–5 vuoden kuluessa, Marke Tissari (sd) uskoo ja sanoo, että hyvinvointialueen talous saadaan oikeille raiteille 5–7 vuoden kuluessa.
– Mikäli nyt osataan pitää järki mukana touhussa, eikä suinpäin odoteta säästöjä tai tehdä harkitsemattomia karsimisia. Kaikessa pitää mukana olla laaja vaikutusten arviointi.
Usea valtuutettu toivookin, ettei nyt ryhdyttäisi paniikissa säästämään ja vesittämään uudistusta ja sen tavoitteita.
– Valtio joutuu joustamaan ja antamaan lisää aikaa alijäämien kattamiselle, joka sekin helpottaa paniikkisäästämistä. Todennäköisesti myös rahaa joudutaan lisäämään hyvinvointialueille, Jari Välimäki arvioi ja sanoo, että laitospaikkojen vähentämiseen on ryhdyttävä kotisairaalatoimintaa lisäämällä.
– Mutta järkevällä tavalla, ei paniikissa, hän lisää ja toteaa, että osastohoitoa tarvitaan edelleen jatkossa.
– Ikääntyneiden sairastaminen on lisääntynyt ja silloin tarvitaan kuntouttavia toimia ennen muihin asumismuotoihin siirtymistä.
Maarit Koivisto (vas.) sanoo, että on jopa hivenen harhaanjohtavaa puhua säästöistä.
– Varhan tehtävät ovat suurimmaksi osaksi lakisääteisiä ja ne on jokatapauksessa järjestettävä. Palvelutarve lisääntyy koko ajan ja myös Varhan rahoitus on lähivuosina kasvava. Kyse on toimintakustannusten nousun hillinnästä.
Palveluvalikoimaa mietittäessä pitää hänen mielestään olla tärkeintä juuri vaikuttavuus.
– Jos mietitään palveluvalikoiman karsimista niin on oltava vaikuttavuustietoa palveluista, ettei lopeteta sellaisia palveluita, joiden vaikuttavuus on suuri samalla kun pidetään härkäpäisesti kiinni jostain, jolla ei ole suurta vaikuttavuutta.
Olavi Ala-Nissilä sanoo, että nyt on tärkeintä ison uudistuksen hyvä toimeenpano ja työrauha henkilöstölle.
– Paniikissa tehdyt säästöt eivät tärkeässä uudistuksen toimeenpanovaiheessa ole kestäviä ja eivätkä mahdollista uudistusten etujen saamista.
Yhtä asiaa ei millään valtuutettujen mukaan voida väistää.
– Ennaltaehkäisyä ja elintapojen korjaamista tarvitaan paljon, lihavuus on aikamme sairaus, Jari Välimäki toteaa.
Marke Tissari muistuttaa, että ennaltaehkäisyyn panostaminen ei tuota säästöjä samantien, vaan on hyväksyttävä hetkellinen kustannusten nousu.
– Valtiovalta on saatava ymmärtämään, ettei 2026 vuoteen mennessä voida saada tasapainotettua taloutta, jonka syyt johtuvat menneistä 15 vuoden ajalta kertyneistä kuntien säästötalkoista.
Teija Ek-Marjamäen (kesk) mukaan keskeistä on siirtyä raskaista palveluista kevyempiin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin.
– Esimerkiksi iäkkäiden kohdalla ympärivuorokautisesta hoidosta yhteisölliseen asumiseen ja panostaa ennaltaehkäisyyn yhä vahvemmin kaikilla osa-alueilla.
– Myös integraatiota pitää edistää ja päällekkäisyyksiä karsia.
SANOTTUA
Muutosneuvottelut henkilöstön kanssa pitäisi tämän kokoisessa organisaatiossa olla aina päällä. Se ei tarkoita aina irtisanomisia tai ikäviä asioita, vaan se on osa hyvää ja tarkoituksenmukaista vuoropuhelua henkilöstön kanssa, jotta hommat voidaan tehdä paremmin kaikkia osallistaen. Omana tuotantona palveluiden tasalaatuisuutta pystytään paremmin varmistamaan ja kustannuksia pystytään hillitsemään.
Marke Tissari, sd
Lähipalvelut pitää säilyttää ja niitä pitää kehittää. Lähipalveluihin kuuluvat kiinteiden tilojen/palveluiden lisäksi myös liikkuvat, digi-, etä-, mobiili- ja kotiin tuotavat palvelut. Nämä palvelut pitää olla kunnossa ennenkuin muita olemassaoleva palveluja puretaan.
Teija Ek-Marjamäki, kesk
Alueellisesti on vaikea tehdä vahvoja ratkaisuja. Lähipalvelut jatkuvat, mutta niiden muoto ja sisältö muuttuu.
Jari Välimäki, kesk
Ostopalvelusopimusten perkaaminen, ostopalveluiden käytön järkeistäminen, uudelleen kilpailutukset ja palvelutason saattaminen ylipäätään lain edellyttämälle tasolle tuovat nopeimmat säästöt.
Maarit Koivisto, vas
Kannatan lähipalveluja koko hyvinvointialueella. Ei ole näyttöä siitä, että jättisuuret terveysasemat ja hoivayksiköt olisivat tehokkaimpia. Palveluverkkoa ei voida karsia ennenkuin on osoittaa tilalle korvaavia lähipalveluja, kuten esimerkiksi liikkuvia palveluita.
Olavi Ala-Nissilä, kesk
Merkittäviä sopeutuksia saadaan ostopalveluja vähentämällä. Mahdollisimman paljon pyritään tekemään omalla henkilöstöllä. On mahdollista järkevöittää laboratoriopalveluita ja kuvantamista ja lääkekustannuksissa voidaan tehdä aitoja säästöjä miettimällä oikeat tarpeet.
Jari Välimäki, kesk
Ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilöstö on avainasemassa. Henkilöstöstä hyvää huolta pitämällä kalliin osto- ja vuokratyövoiman osuus vähenee.
Teija Ek-Marjamäki, kesk
Varsinkin Turussa on (Varhalla) kalliita vuokrakiinteistöjä.
Olavi Ala-Nissilä, kesk
Suomessa on pystytty ylläpitämään hyvä hoidon ja palvelujen taso pienin kustannuksin. Tästä ei ole haluttu luopua ja nyt ollaan vaikeuksissa henkilöstön saatavuuden takia. Vuokrahenkilöstön käyttö ei ole kestävä tapa hoitaa väestön tarpeita. Näin toimien hoidon jatkuvuus vaarantuu.
Jari Välimäki, kesk
Organisaatio on aluksi liian moniportainen ja sitä voidaan harkitusti keventää. Painopistettä voidaan siirtää kalliimmasta erikoissairaanhoidosta perusterveydenhoitoon.
Olavi Ala-Nissilä, kesk
Näin paikalliset valtuutetut valitsivat
Muutosneuvottelut henkilökunnan kanssa: Marke Tissari (sd.).
Vuokrakiinteistöistä luopuminen: Maarit Koivisto (vas.), Olavi Ala-Nissilä (kesk.).
Vuokra- ja ostotyövoiman käytön vähentäminen: Teija Ek-Marjamäki (kesk.), Maarit Koivisto (vas.), Jari Välimäki (kesk.), Olavi Ala-Nissilä (kesk.) ja Marke Tissari (sd.).
Laitos- ja osastopaikkojen vähentäminen ja voimavarojen laittaminen ennaltaehkäisevään hoitoon: Teija Ek-Marjamäki (kesk.), Jari Välimäki (kesk.).
En suostu säästöihin, vaan valtion on joustettava tai osoitettava lisää rahaa palveluiden järjestämiseen: Jari Välimäki (kesk.).
Maarit Koivisto, Olavi Ala-Nissilä ja Marke Tissari valitsivat myös Joku muu, mikä? -kohdan kyselyssä. Koiviston mukaan pitäisi ottaa käyttöön uusia toimintamalleja ja karsia päällekkäisiä toimintoja. Ala-Nissilä keventäisi harkitusti moniportaista organisaatiota ja siirtäisi painopistettä kalliimmasta erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Tissari puolestaan antaisi lisää aikaa muutokselle.
Annika Saarikko (kesk.) ei vastannut kyselyyn.